Huonokuntoisia rakennuksia korjataan kalliisti
Rakennuksen korjauspäätöksen pitää perustua elinkaarilaskelmaan. Vantaalla korjataan paljon sellaista mikä kannattaisi purkaa. Rakennusten käyttöikä yksinkertaisesti loppuu, ja vanhat rakenteet ovat usein riskirakenteita. Kosteusvaurioasiantuntija Juhani Pirisen mukaan kalleinta ovat toistuvat tiivityskorjaukset.
Vaihtoehtodot korjaamisen ja uudisrakentamisen välillä kannattaa laskea 30 vuoden ajalle.
A) Korjataanko terveeksi, jolloin on riski korjausten epäonnistumisesta.
B) Rakennetaanko kokonainen uudisrakennus.
C) Tehdäänkö lyhytikäisiä tiivistyskorjauksia, mikä on yleensä kallein vaihtoehto koska pitää korjata aika monta kertaa 30 vuoden aikana.
Elinkaarilaskelmassa tulee huomioida
- Talon tasearvo
- Korjauskustannukset 30 vuodessa
- Käyttökustannukset 30 vuodessa
- Palveluverkkoselvitykset jotka tehdään yhteistyössä muiden toimialojen kanssa
Jos korjauksen tulee vähentää sisäilmaongelman aiheuttamia terveyshaittoja (jotka näkyvät myös sairaspoissaoloina sekä sijais- ja terveyskuluina), kaikki vaurioituneet rakenteet tulee poistaa ja kuivata. Majvik2-suosituksessa 40 tutkijaa totesi yksimielisesti, että tiivitykset, kotelooinnit ja kapseloinnit eivät toimi.
Tiivistyskorjaukset ovat myös tutkimuksissa osoittautuneet useimmiten epäonnistuneiksi. Jos ne tehdään oikein ja onnistuneesti eri arvioiden mukaan niiden kesto on silloiniin vain puolesta vuodesta maksimissaan viiteen vuoteen. Mutta harvoinhan ne onnistuvat: Vantaakin osallistui tutkimukseen jossa havaittiin vain yhden 26 tiivityskorjauskohteesta onnistuneen.
Ja mitä Vantaa tekee? Käyttää paljon juuri tiivityskorjauksia, jotka eivät yleensä toimi, ja tulisivat toimiessaankin pitkällä juoksulla kalliimiksi.
Kuva: Hämeenkylän koulua korjattiin toistuvasti vuosia, ilman että sisäilman aiheuttamat terveyshaitat poistuivat. Nyt koulun tilalle rakennetaan uudisrakennus. Monet 60-70 -luvun rakennukset päästävät kosteuden läpi betonilattian, eristeet ovat saaneet kosteutta tiiliseinän läpi koska tuolloin ei käytetty ei tuuletusrakoa, salaojat ovat riittämättömät ja mahdollinen tasakatto ja kattoikkunat kestävät vain aikansa. RT-kortit ovat tämän ajan rakentamisessa sisältäneet paljon riskirakenteita.
* * *
Linkkejä:
- Koulukapinan ABC-opas
- Ehdotus sisäilmastrategiaksi
- Kuntaliitto suositteli Jyväksylän mallia, jossa oirekyseyt tehdään 3 vuoden välein. Jyväksylän kaupunki.
- Yle: Luvattoman moni homeremontti epäonnistuu
Asiasanat: Sisäilma, homekoulu, sisäilmaongelma, sisäilmakorjaus, teippailu, tiivistyskorjaukset, ppt, rakennuksen elinkaari, purkaminen, purkukoulu, investointibudjetti
Kirjoita uusi kommentti