23.1.2018

Fennovoima on märkä rätti energia-alan työllisyydelle

Fennovoimasta irroittautumisesta tehdään selvitys vihreiden aloitteen pohjalta. Provosoiduin valtuustokeskustelusta. "Itse näen hankkeessa paljon riskejä jo siksikin että vaadittavia suunnitelmia ei hanke ole kyennyt toteuttamaan. Miten voidaan varmistaa että yrityskulttuuri ja kyky toimia vaatimusten mukaan muuttuu aidosti paremmaksi toteutusvaiheessa?

Monissa maissa asia nähdään turvallisuuspoliittisena asiana.

Sopiiko että kysyn suoraan apulaiskaupunginjohtaja Lipposelta, mikä on tässä vastauksessa mainitun selvityksen aikataulu? Tämä kysymys ei selvinnyt vastauksesta."

Valtuustossa Fennovoiman kannattajat toivat esiin työllisyysvaiutukset ja kertoivat lisäsähkön olevan tarpeen.

"Täytyy sanoa sananen vielä näin insinöörinäkökulmasta: Suomessa ongelmana on kulutushuiput. Tätä varten meillä on paljon voimalakapasiteettia. Tasaisesti jauhava ydinvoima on siihen huono ratkaisu.

Tähän parempia ratkaisuja on virtuaalivoimalat ja toki sellaiset energiamuodot, joilla on viennin kannalta merkitystä, ja ovat kasvavia aloja. Ensimäinen virtuaalivoimala Suomessa Fortumilta: kotitalouksien lämminvesivaraajat sammutetaan 10:ksi minuutiksi sähkön kulutushuiput.

Monen taloustieteilijän arviot ovat kiteytyneet Barac Obaman lauseessa: ”The nation that leads the world in creating new sources of clean energy will be the nation that leads the 21st century global economy.”

Pakko kommentoida myös työllisyydestä ja investoinnista:

Venäjällä Rosatomin hanketta Suomeen on markkinoitu sillä, että se työllistää venäläisiä työmiehiä. Suomalaiset ammattiyhdistykset allekirjoittivat Olkiluoo 3:n suunnitteluvaiheessa sopimuksen siitä, miten siellä työllistetään suomalaisia. Lähes joka kohta sopimuksessa on rikottu, ja työmaalla on rikottu myös monin paikoin lakia. Silti samanlainen sopimus tehdään myös Fennovoiman markkinoimiseksi.

Olkiluoto 3 on lähes tulkoon jäädyttänyt energia-alan investoinnit vuosikymmenen verran. Suomalaisia yrityksiä ei projektissa ole juuri työllistetty.

Esimerkiksi 2006-2010 Olkiluoto 3 söi 85 prosenttia Suomen sähköntuotantokapasiteetin investoinneista, mikä hyydytti investoinnit muihin hankkeisiin. Fennovoiman rakentaminen olisi rankka viesti suomalaisille suunnittelijoille ja laitostoimittajille. Samaan aikaan esimerkiksi Saksa on pelkästään vuoden 2012 aikana lisännyt uusiutuvan sähkön tuotantoa 13 TWh, eli noin Olkiluoto 3:n mahdollisen vuosituotannon verran."

Tässä oli puheeni valtuuston Fennvoima-keskustelussa. Keskustelussa Auvinen (kesk, sit) nosti työllisyysnäkökulman, minkä oikaisin. Kokoomuksen mukaan Olkiluoto kolmoseen ei saa verrata.

Tulee muistaa kuitenkin että maailmalla nykyaikaisten ydinvoimaloiden hinta on 7-9 miljardia, mutta Hanhikiven kauppahinta on salainen Rosatomin tultua mukaan.

Rosatomin tehtävänä ei ole pelkkä energiantuotanto vaan turvallisuuspolitiikka ja ydinaseet. Suomi onkin ainoa länsimaa jonne Rosatom tulee toimimaan. 2013 Fennovoima esitti Hanhikivi 1-ydinvoimalan hankkimista Rosatomilta ja sopimus AES-2006 -reaktorista syntyi.

Fennovoiman suurin osakkaan (34 %) saksalainen energiayhtiö E.ON:in vetäydyttyä hankkeesta suurimmaksi osakkaaksi ja ydinvoimatekniseksi osaajaksi saatiin venäläinen Rosatom joka on myös ollut halukas kasvattamaan omistustaan. Rosatom myös hoitaa Fennovoiman rahoituksen 75 prosenttisesti Venäjän valtiollisten viranomaistahojen ja liikepankkiyhtymien syndikaattilainoilla.

Yksi suuri riski onkin juuri tässä: kun yksi iso osakas on sekä rakentaja että rahoittaja ja rakennuttaja, voi olla että hankkeen muiden osakkaiden tarpeita ei huomioida. Määräävä asema voi johtaa esimerkiksi rakentajan löysään kohteluun, vaikka hankkeen onnistumisen kannalta omistajien tulisi valvoa sen toimintaa.   

Fennovoimasta on vetäytynyt mm. Boliden Harjavalta, Boliden Kokkola, Ovako Bar, AGA, Componenta, Finnfoam, Omya, Talvivaara, S-ryhmä, Kesko ja Atria sekä yli kymmenen paikallista sähköyhtiötä, mm. Kuopion Energia ja Vaasan Sähkö. Siitä edellytyksestä, että ydinvoimala olisi suomalaisopmistuksessa, on luovuttu. Nyt Vantaan valtuusto päätti selvittää voiko hankkeesta vetäytyä. Sama aloite käsitellään pian Helsingissä.

* * * 

Avainsanat:

Ydinvoima, Vantaan Energia, Fennovoima, Hanhikivi 1, energian tuotanto, energiaomavaraisuus, työllisyys, energia.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
23.1.2018

Fennovoima on märkä rätti energia-alan työllisyydelle

Fennovoimasta irroittautumisesta tehdään selvitys vihreiden aloitteen pohjalta. Provosoiduin valtuustokeskustelusta. "Itse näen hankkeessa paljon riskejä jo siksikin että vaadittavia suunnitelmia ei hanke ole kyennyt toteuttamaan. Miten voidaan varmistaa että yrityskulttuuri ja kyky toimia vaatimusten mukaan muuttuu aidosti paremmaksi toteutusvaiheessa?

Monissa maissa asia nähdään turvallisuuspoliittisena asiana.

Sopiiko että kysyn suoraan apulaiskaupunginjohtaja Lipposelta, mikä on tässä vastauksessa mainitun selvityksen aikataulu? Tämä kysymys ei selvinnyt vastauksesta."

Valtuustossa Fennovoiman kannattajat toivat esiin työllisyysvaiutukset ja kertoivat lisäsähkön olevan tarpeen.

"Täytyy sanoa sananen vielä näin insinöörinäkökulmasta: Suomessa ongelmana on kulutushuiput. Tätä varten meillä on paljon voimalakapasiteettia. Tasaisesti jauhava ydinvoima on siihen huono ratkaisu.

Tähän parempia ratkaisuja on virtuaalivoimalat ja toki sellaiset energiamuodot, joilla on viennin kannalta merkitystä, ja ovat kasvavia aloja. Ensimäinen virtuaalivoimala Suomessa Fortumilta: kotitalouksien lämminvesivaraajat sammutetaan 10:ksi minuutiksi sähkön kulutushuiput.

Monen taloustieteilijän arviot ovat kiteytyneet Barac Obaman lauseessa: ”The nation that leads the world in creating new sources of clean energy will be the nation that leads the 21st century global economy.”

Pakko kommentoida myös työllisyydestä ja investoinnista:

Venäjällä Rosatomin hanketta Suomeen on markkinoitu sillä, että se työllistää venäläisiä työmiehiä. Suomalaiset ammattiyhdistykset allekirjoittivat Olkiluoo 3:n suunnitteluvaiheessa sopimuksen siitä, miten siellä työllistetään suomalaisia. Lähes joka kohta sopimuksessa on rikottu, ja työmaalla on rikottu myös monin paikoin lakia. Silti samanlainen sopimus tehdään myös Fennovoiman markkinoimiseksi.

Olkiluoto 3 on lähes tulkoon jäädyttänyt energia-alan investoinnit vuosikymmenen verran. Suomalaisia yrityksiä ei projektissa ole juuri työllistetty.

Esimerkiksi 2006-2010 Olkiluoto 3 söi 85 prosenttia Suomen sähköntuotantokapasiteetin investoinneista, mikä hyydytti investoinnit muihin hankkeisiin. Fennovoiman rakentaminen olisi rankka viesti suomalaisille suunnittelijoille ja laitostoimittajille. Samaan aikaan esimerkiksi Saksa on pelkästään vuoden 2012 aikana lisännyt uusiutuvan sähkön tuotantoa 13 TWh, eli noin Olkiluoto 3:n mahdollisen vuosituotannon verran."

Tässä oli puheeni valtuuston Fennvoima-keskustelussa. Keskustelussa Auvinen (kesk, sit) nosti työllisyysnäkökulman, minkä oikaisin. Kokoomuksen mukaan Olkiluoto kolmoseen ei saa verrata.

Tulee muistaa kuitenkin että maailmalla nykyaikaisten ydinvoimaloiden hinta on 7-9 miljardia, mutta Hanhikiven kauppahinta on salainen Rosatomin tultua mukaan.

Rosatomin tehtävänä ei ole pelkkä energiantuotanto vaan turvallisuuspolitiikka ja ydinaseet. Suomi onkin ainoa länsimaa jonne Rosatom tulee toimimaan. 2013 Fennovoima esitti Hanhikivi 1-ydinvoimalan hankkimista Rosatomilta ja sopimus AES-2006 -reaktorista syntyi.

Fennovoiman suurin osakkaan (34 %) saksalainen energiayhtiö E.ON:in vetäydyttyä hankkeesta suurimmaksi osakkaaksi ja ydinvoimatekniseksi osaajaksi saatiin venäläinen Rosatom joka on myös ollut halukas kasvattamaan omistustaan. Rosatom myös hoitaa Fennovoiman rahoituksen 75 prosenttisesti Venäjän valtiollisten viranomaistahojen ja liikepankkiyhtymien syndikaattilainoilla.

Yksi suuri riski onkin juuri tässä: kun yksi iso osakas on sekä rakentaja että rahoittaja ja rakennuttaja, voi olla että hankkeen muiden osakkaiden tarpeita ei huomioida. Määräävä asema voi johtaa esimerkiksi rakentajan löysään kohteluun, vaikka hankkeen onnistumisen kannalta omistajien tulisi valvoa sen toimintaa.   

Fennovoimasta on vetäytynyt mm. Boliden Harjavalta, Boliden Kokkola, Ovako Bar, AGA, Componenta, Finnfoam, Omya, Talvivaara, S-ryhmä, Kesko ja Atria sekä yli kymmenen paikallista sähköyhtiötä, mm. Kuopion Energia ja Vaasan Sähkö. Siitä edellytyksestä, että ydinvoimala olisi suomalaisopmistuksessa, on luovuttu. Nyt Vantaan valtuusto päätti selvittää voiko hankkeesta vetäytyä. Sama aloite käsitellään pian Helsingissä.

* * * 

Avainsanat:

Ydinvoima, Vantaan Energia, Fennovoima, Hanhikivi 1, energian tuotanto, energiaomavaraisuus, työllisyys, energia.

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.