6.12.2017

Kaupungin strategia ja asunnottomat valtuustossa

Kaupunginhallituksessa strategiaan saatiin tavoitteita sisäilman parantamiseen, joukkoliikennetavoitetta nostettiin hitusen ja pieniä parannuksia tuli teksteihin kuten ikäihmisten yhteisöllisen asumisen lisäämistä. Taloudenhallinta on kuitenkin teoreettista eikä huomioi kokonaisuutta.

Kaupunginhallituksen tekemiä lisäyksiä ja muutoksia: 

  • Vantaan tavoitteena on ympäristöystävällisten liikkumismuotojen ja monimuotoisten liikenneratkaisujen edistäminen. Tavoitteena on joukkoliikenteen matkustajamäärien huomattava lisäys.
  • Sipoonkorven luonnonsuojelualueen ulkoilukäytön mahdollisuuksia kehitetään yhteistyössä Metsähallituksen kanssa ja Kuusijärven aluetta kehitetään porttina Sipoonkorpeen yhteistyössä yritysten ja yhdistysten kanssa.
  • Vantaan tavoitteena on profiloitua vahvasti kansainvälisenä kaupunkina ja olla aktiivinen toimija kansainvälisissä verkostoissa. Kaupunki pyrkii hakemaan rahoitusta kansainvälistymishankkeisiin eri lähteistä.
  • Koulujen ja luokkien väliset osaamiserot eivät kasva ja kaikkien osaamistaso kohoaa.
  • Yrittäjien neuvontaan panostetaan voimakkaasti, maahanmuuttajien yrittäjyyttä tuetaan ja yliopistot otetaan yhteistyökumppaneiksi.
  • Tavoitteeksi että 33% Lukion päättäneistä pääsee jatkokoulutukseen.
  • Hyvinvointierojen kaventamisessa ensiarvoisen tärkeää on kiinnittää huomiota alueellisiin eroihin, terveellisiin elintapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, koulutukseen, kulttuuriin ja työllisyyteen sekä mielenterveyden edistämiseen.
  • Vantaalla panostetaan ennaltaehkäisevään varhaiseen tukeen kaikissa elämänvaiheissa. Lapsi- ja perhepalveluissa panostetaan helppoon saatavuuteen ja joustavaan tarpeiden huomiointiin. Varhaiskasvatuksessa, peruskoulutuksessa ja toisen asteen koulutuksessa oppilaiden tuki on riittävää, oikeaaikaista ja yksilöllisen tarpeen huomioivaa. Nuorisotyössä ja työttömyyspalveluissa korostetaan elämänhallinnan taitoja. Ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat terveyspalvelut ovat helposti saatavilla. Vantaa laatii ikäpoliittisen ohjelman, huolehtii vanhuspalveluiden laadusta ja riittävän henkilöstön määrästä sekä vanhusten kotipalvelujen resurssien tarpeesta.
  • Lastensuojelun toimintaa aletaan mitata, taoivteena on että lastensuojelu uudistuu ja toimii suositusten mukaisesti. 2021 lastensuojelun tulee toimia tehokkaasti, toimintamallit ovat uudistuneet ja työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2017 verrattuna.
  • Toisen asteen koulutuksen keskeyttämisprosenttia pyritään alentamaan erityisesti Varian osalta panostamalla mm. nivelvaiheen tukeen. Lukioiden rahoitusta vahvistetaan asteittain. Jokaisella kouluasteella panostetaan luku- ja kirjoitustaidon paranemiseen.
  • Terveet toimitilat ovat tärkeä osa kaikkien kaupunkilaisten hyvinvointia. Toimitilojen sisäilmaongelmien selvittämistä nopeutetaan ja tiedonkulkua kaupungin viranhaltijoiden välillä parannetaan. Ratkaisuja etsitään kehittämällä monialaisesti uudis- ja korjausrakentamista, kiinteistönhoitoa, tiedottamista sekä opetusjärjestelyjä. Sisäilmaoireilu ja sairastavuus kiinteistöissä vähenee toimenpiteiden seurauksena. Sisäilmasairaille pystytään osoittamaan terveet tilat opiskelua tai työskentelyä varten.
  • Vantaa lisää liikuntamahdollisuuksien tarjontaa eri ikäisille.
  • Otetaan kouluterveyskyselyn koululaisten koetun terveydentilan ja mielenterveyden mittarit mukaan hyvinvointiohjelmaan ja sen seurantaan sekä raportointiin.  Uusi mittari: Koettu terveydentila, lapset, Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonommaksi (%). Lähtötaso: alakoulu (4. ja 5. lk) 7,0 %. Tavoitetaso: laskee.
  • Sisäilmakorjausten onnistumista mitataa "Sisäilmaoireiden määrä vähenee" mittarilla, jonka, lähtötaso on tilanne ennen korjausta ja tavoitetasona oireiden väheneminen.

Strategian talouskulma yhä puutteellinen

Kaupungin strategiapohja parani kaupunginhallituksessa, mutta siitä uupuu yhä talouen hallinta: reagoiminen toimintaympäristön muutoksiin, kuten inflaatioon, kovaan väestönkasvuun sekä palkkakierrokseen. Kolme isoa muuttujaa vaikuttaa talouteen:

  1. Väestönkasvu on 2,2%
  2. Inflaatio
  3. Kiky-sopimuksen leikkausten jälkeen kuntatyöntekijöillä vahva paine palkankorotuksille. Kiky-sopimus käytännössä tarkoitti julkisen senktorin palkkojen pienentämistä.

Nämä kolme tekijää saattavat tuottaa yhteensä jo 3-4 prosentin menojen kasvun. Mikäli tätä ei huomioida, vaan pitäydytään 1,5% menokasvukatossa, täytyy leikata reippaasti opetusta ja lisätä koulupudokkaita, leikata vanhusten huoltoa ja lisätä vanhusten yksinäisyyttä ja turvattomuutta sekä huonontaa hoitoa, vähentää sairauksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyä jne.  

Mikäli esimerkiksi opetuksesta ja varhaiskasvatuskesta leikataan joka vuosi tällä tavalla, menot alkavat kasvamaan syrjäytymisen ja nuorten ongelmien lisääntymisen vuoksi. Leikkausten kustannukset kannattaa arvioida.

Hiilineutraalius vaati toimia 

Tämän lisäksi siitä uupuu eväät toteuttaa hiilineutraaliuden 2030 tavoite. Esimerkiksi joukkoliikennetavoite 3:n prosentin vuositaisesat kasvusta ei riitä hiilineutraaliuden toteuttamiseen, ja on muutekin olematon, sillä joukoliikenteen käyttö kasvaa tänä vuonna yli 4%. 

Vantaalla on paljon 70-luvulla rakennuttuja kerrostaloalueita, jotka ovat peruskorjausiässä. Tlaojen energialuokka on E tai F, eli paljon parannettavaa on. Kun tyypillisen kerrostalon lämpökäyrät tasataa, poistoilmasta otetaan lämpö talteen, ja vuotavat vesilaitteet korjataan ja säädetään, ilmanlaatu paranee, ja energialasku pienenee noin 35-40 prosenttiin. Energiaremontin takaisinamksuaika on usein vuodesta kolmeen. Tässä on erittäin suuri potentiaa pienentää Vantaan hiilijalanjälken taloudellisesti kannattavasti. Taloyhtiöille pitäisi vain saada tietoa miten sen tehdään. Tästä on hyvä esimerkkiJyväskyläss, jossa energiayhtiö, vesilaitos sekä huoltoyhtiöt ovat lähteneet yhdessä ympäristöjärjestöjen ja kaupungin kanssa pyörittämään koulutuksia taloyhtiöille.

Kolmas panostuksen kohde hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on joukkoliikenne. Ilman joukkoliikenteen erittäin merkittävää lisäystä tavoitetta ei saavuteta. Tässä edullisimpia keinoja ovat yksinkertainen ja selkeä tariffijärjestelmä ja helppo käyttöliittymä. Esimerkiksi Pariisissa tasatariffi lisäsi paljon uusia käyttjiä joukkoliikenteen pariin. Joukkoliikenne on kuitenkin yksi halvimmista tavoista vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Vantaa kasvaa vauhdilla. Merkittävä osa alueen hiilipäästöistä syntyy rakentamisessa. Puu- ja hirsirakentaminen on huomattavasti hiilipihimpää. Nyt olisi tärkeä katsoa rakennusten elinkaarenaikaisia kokonaispäästöjä, jotta erittäin saatuttavaa betonirakentamista vähennettäisin ja siirryttäisiin hiilinieluna toimivaan puurakentamiseen.

Viidentenä muistuttaisin että kaikkien päätösten, kuten kaavojen, inestointien jne hiilidioksidipäästöt tulee arivoida siinä missä taloudelliset kustannukset, ja näitä vaihtoehtoja verrata. Vantaalla on ollut vähän tapana yhden vaihtoehdon politiikka. Se on toki sujuvaa, jos päätökset tekee asiantunteva virkamies, mutta poliitikkojen on tehtävä arvovalinnat. Meille pitää kertoa mitä mikäkin vaihtoehto maksaa, ja kuinka paljon se tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Sillä vastuu on valtuustolla. 

Sisäilma 

Sisäilmaongelmien tunnustaminen ja niihin tarttuminen vaatii mm. sen että myös opettajat saavat puhua niistä avoimesti. Olen saanut paljon ytheydenottoja sisäilmaongelmaisista koulista, joissa opettajia on painostettu olemana puhumatta niistä. Tällaista ei saisi tapahtua nykyajan Suomessa. Ilman yleisen tietoisuuden lisääntymistä myöskään lapset ja vanhemmat eivät osaa varoa ja tunnistaa oireita.

Nosebo -vaikutusta huomattavasti suurempi ongelma on se, että sisäilmasairaudet ehtivät pahentua vuosikausia, ja vakavammat sairaudet puhjeta ennen kuin ne tunnistetaan. Usein niitä ei tunnista ennen kuin koulu loppuu ja oppillaan vointi sen johdosta paranee. Lanatakseni lääkeiteteen tohtori Vilel Valtosen sanoja: tuleva sukupolvi joak altistuu kouluissa ja päiväkodeissa, tulee kalliiksi.

Vantaalla on keinot ratkaista sisälmaongelma. Vaikka kunnasta löytyy vain pari täysin tervettä koulurakennusta, ja monen päiväkodin ilmanvaihto on riittämätön henkilömärään nähden, tilanne ei ole toivoton.

  • Ongelmakohteet tunnistetaan oirekyselyllä ja korjaukset voidaan priorisoida terveysperusteisesti eli vakavinta terveyshaittaa aiheuttavat kohteet korjata ensin.
  • Korjausten onnistumista seurataan oireiden vähentymisellä. Tämä on tärkeä mittari strategiassa. Käytännössä tämä johtaa siihen että yhä useammassa korjauksessa täytyy siirtyä ongelman lähteiden poistamiseen pelkkien halpojen mutta toimimattomien tiivistyskorjausten sijaan. 
  • Uudis- ja korjausrakentamissa kuivaketju10 -malli vähentää merkittävästi kosteusvaurioiden riskiä. Kuivaketju10-mallin jalkauttamisen joak toimialalle tulisi olla osa strategiaa.
  • Altistuneille hommataan tilat jossa voivat käydä koulua. Koulumahdollisuus jokaiselle pitäisi olla satavuotiaassa Suomessa itsestäänselvyys.
  • Ilmanvaihto tulee nostaa henkilömäärää vastaavalla tasolle, vaikka siihen ei ole osoitettu tässä budjetissa varoja. Strategiassa olisi hyvä olla tavoite ilmanvaihdon parantamiselle.

Strategiassa otetaan isoja askelia paremman sisäilman suuntaan, mutta työ on alulla, ja vaatii investointeja. Ehdotan myös sitä, että Vantaa on ensimäminen knta joka rakentaa hirsikoulun pääkaupunkisedulle. Se olisi huikea vetovoimatekijä, ja sopisi edelläkävijälle.

Asunnottomien hätämajoituksen järjestäminen kestää

Tiina Tuomelan aloite asunnottomien hätämajoituksesta kiirehti asiaa enen yöpakkasia. Se ei onnistunut. Yöpakkaset ovat jo tulleet.  

Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto
11.12.2017 17:00
Esityslista
§OtsikkoLiitteet
 Esityslistan kansilehti-
1Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus-
2Pöytäkirjan tarkastaminen-
3Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan vaali1 kpl
4Eron myöntäminen Rauno Mäkiselle keskusvaalilautakunnan varajäsenen tehtävästä ja täydennysvaalin toimittaminen toimikaudeksi 2017–2021-
5Vantaan kaupungin valtuustokauden strategia 2018–20212 kpl
6Määrärahamuutokset vuoden 2017 talousarvion käyttötalousosaan ja investointiosaan-
7Vantaan kaupungin lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa1 kpl
8Vastaus Joel Linnainmäen ja 49 muun valtuutetun aloitteeseen toisen asteen koulutuksen kustannusten selvittämisestä sekä niiden laskemisesta1 kpl
9Vastaus Tarja Eklundin ja 43 muun valtuutetun aloitteeseen Vantaan päiväkodeille ja kouluille järjestettävästä kyselystä opetustyössä käytettävistä tärkeistä lähimetsä- ja ulkoilualueista, jotka pyritään huomioimaan uudessa yleiskaavatyössä1 kpl
10Vastaus Sami Kanervan ja 30 muun valtuutetun aloitteeseen pyöräteiden hiekoituksen vähentämiseksi1 kpl
11Vastaus Irja Ansalehto-Salmen ja 27 muun valtuutetun aloitteeseen käyttöveden turvaamiseksi asemakaavaehdotuksen nro 340700 lähialueen asukkaille1 kpl
12Vastaus Tiina Tuomelan ja 30 muun valtuutetun aloitteeseen asunnottomien hätämajoituksen järjestämisestä talvikausille2 kpl
13091600 Hakunilan keskustan kaavarunko2 kpl
14Asemakaavan muutos 002306 ja tonttijako sekä tonttijaon muutos, 69 Helsingin pitäjän kirkonkylä / Kuriiritie 10 - 123 kpl
15Asemakaava ja asemakaavan muutos 402100 sekä tonttijako, 40 Ylästö / Ylästö 77 kpl
16Asemakaava ja asemakaavan muutos 402500 sekä tonttijako, 40 Ylästö / Ylästö 8

5 kpl

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
6.12.2017

Kaupungin strategia ja asunnottomat valtuustossa

Kaupunginhallituksessa strategiaan saatiin tavoitteita sisäilman parantamiseen, joukkoliikennetavoitetta nostettiin hitusen ja pieniä parannuksia tuli teksteihin kuten ikäihmisten yhteisöllisen asumisen lisäämistä. Taloudenhallinta on kuitenkin teoreettista eikä huomioi kokonaisuutta.

Kaupunginhallituksen tekemiä lisäyksiä ja muutoksia: 

  • Vantaan tavoitteena on ympäristöystävällisten liikkumismuotojen ja monimuotoisten liikenneratkaisujen edistäminen. Tavoitteena on joukkoliikenteen matkustajamäärien huomattava lisäys.
  • Sipoonkorven luonnonsuojelualueen ulkoilukäytön mahdollisuuksia kehitetään yhteistyössä Metsähallituksen kanssa ja Kuusijärven aluetta kehitetään porttina Sipoonkorpeen yhteistyössä yritysten ja yhdistysten kanssa.
  • Vantaan tavoitteena on profiloitua vahvasti kansainvälisenä kaupunkina ja olla aktiivinen toimija kansainvälisissä verkostoissa. Kaupunki pyrkii hakemaan rahoitusta kansainvälistymishankkeisiin eri lähteistä.
  • Koulujen ja luokkien väliset osaamiserot eivät kasva ja kaikkien osaamistaso kohoaa.
  • Yrittäjien neuvontaan panostetaan voimakkaasti, maahanmuuttajien yrittäjyyttä tuetaan ja yliopistot otetaan yhteistyökumppaneiksi.
  • Tavoitteeksi että 33% Lukion päättäneistä pääsee jatkokoulutukseen.
  • Hyvinvointierojen kaventamisessa ensiarvoisen tärkeää on kiinnittää huomiota alueellisiin eroihin, terveellisiin elintapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, koulutukseen, kulttuuriin ja työllisyyteen sekä mielenterveyden edistämiseen.
  • Vantaalla panostetaan ennaltaehkäisevään varhaiseen tukeen kaikissa elämänvaiheissa. Lapsi- ja perhepalveluissa panostetaan helppoon saatavuuteen ja joustavaan tarpeiden huomiointiin. Varhaiskasvatuksessa, peruskoulutuksessa ja toisen asteen koulutuksessa oppilaiden tuki on riittävää, oikeaaikaista ja yksilöllisen tarpeen huomioivaa. Nuorisotyössä ja työttömyyspalveluissa korostetaan elämänhallinnan taitoja. Ennaltaehkäisevät ja kuntouttavat terveyspalvelut ovat helposti saatavilla. Vantaa laatii ikäpoliittisen ohjelman, huolehtii vanhuspalveluiden laadusta ja riittävän henkilöstön määrästä sekä vanhusten kotipalvelujen resurssien tarpeesta.
  • Lastensuojelun toimintaa aletaan mitata, taoivteena on että lastensuojelu uudistuu ja toimii suositusten mukaisesti. 2021 lastensuojelun tulee toimia tehokkaasti, toimintamallit ovat uudistuneet ja työhyvinvointi on parantunut vuoteen 2017 verrattuna.
  • Toisen asteen koulutuksen keskeyttämisprosenttia pyritään alentamaan erityisesti Varian osalta panostamalla mm. nivelvaiheen tukeen. Lukioiden rahoitusta vahvistetaan asteittain. Jokaisella kouluasteella panostetaan luku- ja kirjoitustaidon paranemiseen.
  • Terveet toimitilat ovat tärkeä osa kaikkien kaupunkilaisten hyvinvointia. Toimitilojen sisäilmaongelmien selvittämistä nopeutetaan ja tiedonkulkua kaupungin viranhaltijoiden välillä parannetaan. Ratkaisuja etsitään kehittämällä monialaisesti uudis- ja korjausrakentamista, kiinteistönhoitoa, tiedottamista sekä opetusjärjestelyjä. Sisäilmaoireilu ja sairastavuus kiinteistöissä vähenee toimenpiteiden seurauksena. Sisäilmasairaille pystytään osoittamaan terveet tilat opiskelua tai työskentelyä varten.
  • Vantaa lisää liikuntamahdollisuuksien tarjontaa eri ikäisille.
  • Otetaan kouluterveyskyselyn koululaisten koetun terveydentilan ja mielenterveyden mittarit mukaan hyvinvointiohjelmaan ja sen seurantaan sekä raportointiin.  Uusi mittari: Koettu terveydentila, lapset, Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonommaksi (%). Lähtötaso: alakoulu (4. ja 5. lk) 7,0 %. Tavoitetaso: laskee.
  • Sisäilmakorjausten onnistumista mitataa "Sisäilmaoireiden määrä vähenee" mittarilla, jonka, lähtötaso on tilanne ennen korjausta ja tavoitetasona oireiden väheneminen.

Strategian talouskulma yhä puutteellinen

Kaupungin strategiapohja parani kaupunginhallituksessa, mutta siitä uupuu yhä talouen hallinta: reagoiminen toimintaympäristön muutoksiin, kuten inflaatioon, kovaan väestönkasvuun sekä palkkakierrokseen. Kolme isoa muuttujaa vaikuttaa talouteen:

  1. Väestönkasvu on 2,2%
  2. Inflaatio
  3. Kiky-sopimuksen leikkausten jälkeen kuntatyöntekijöillä vahva paine palkankorotuksille. Kiky-sopimus käytännössä tarkoitti julkisen senktorin palkkojen pienentämistä.

Nämä kolme tekijää saattavat tuottaa yhteensä jo 3-4 prosentin menojen kasvun. Mikäli tätä ei huomioida, vaan pitäydytään 1,5% menokasvukatossa, täytyy leikata reippaasti opetusta ja lisätä koulupudokkaita, leikata vanhusten huoltoa ja lisätä vanhusten yksinäisyyttä ja turvattomuutta sekä huonontaa hoitoa, vähentää sairauksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyä jne.  

Mikäli esimerkiksi opetuksesta ja varhaiskasvatuskesta leikataan joka vuosi tällä tavalla, menot alkavat kasvamaan syrjäytymisen ja nuorten ongelmien lisääntymisen vuoksi. Leikkausten kustannukset kannattaa arvioida.

Hiilineutraalius vaati toimia 

Tämän lisäksi siitä uupuu eväät toteuttaa hiilineutraaliuden 2030 tavoite. Esimerkiksi joukkoliikennetavoite 3:n prosentin vuositaisesat kasvusta ei riitä hiilineutraaliuden toteuttamiseen, ja on muutekin olematon, sillä joukoliikenteen käyttö kasvaa tänä vuonna yli 4%. 

Vantaalla on paljon 70-luvulla rakennuttuja kerrostaloalueita, jotka ovat peruskorjausiässä. Tlaojen energialuokka on E tai F, eli paljon parannettavaa on. Kun tyypillisen kerrostalon lämpökäyrät tasataa, poistoilmasta otetaan lämpö talteen, ja vuotavat vesilaitteet korjataan ja säädetään, ilmanlaatu paranee, ja energialasku pienenee noin 35-40 prosenttiin. Energiaremontin takaisinamksuaika on usein vuodesta kolmeen. Tässä on erittäin suuri potentiaa pienentää Vantaan hiilijalanjälken taloudellisesti kannattavasti. Taloyhtiöille pitäisi vain saada tietoa miten sen tehdään. Tästä on hyvä esimerkkiJyväskyläss, jossa energiayhtiö, vesilaitos sekä huoltoyhtiöt ovat lähteneet yhdessä ympäristöjärjestöjen ja kaupungin kanssa pyörittämään koulutuksia taloyhtiöille.

Kolmas panostuksen kohde hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on joukkoliikenne. Ilman joukkoliikenteen erittäin merkittävää lisäystä tavoitetta ei saavuteta. Tässä edullisimpia keinoja ovat yksinkertainen ja selkeä tariffijärjestelmä ja helppo käyttöliittymä. Esimerkiksi Pariisissa tasatariffi lisäsi paljon uusia käyttjiä joukkoliikenteen pariin. Joukkoliikenne on kuitenkin yksi halvimmista tavoista vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Vantaa kasvaa vauhdilla. Merkittävä osa alueen hiilipäästöistä syntyy rakentamisessa. Puu- ja hirsirakentaminen on huomattavasti hiilipihimpää. Nyt olisi tärkeä katsoa rakennusten elinkaarenaikaisia kokonaispäästöjä, jotta erittäin saatuttavaa betonirakentamista vähennettäisin ja siirryttäisiin hiilinieluna toimivaan puurakentamiseen.

Viidentenä muistuttaisin että kaikkien päätösten, kuten kaavojen, inestointien jne hiilidioksidipäästöt tulee arivoida siinä missä taloudelliset kustannukset, ja näitä vaihtoehtoja verrata. Vantaalla on ollut vähän tapana yhden vaihtoehdon politiikka. Se on toki sujuvaa, jos päätökset tekee asiantunteva virkamies, mutta poliitikkojen on tehtävä arvovalinnat. Meille pitää kertoa mitä mikäkin vaihtoehto maksaa, ja kuinka paljon se tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Sillä vastuu on valtuustolla. 

Sisäilma 

Sisäilmaongelmien tunnustaminen ja niihin tarttuminen vaatii mm. sen että myös opettajat saavat puhua niistä avoimesti. Olen saanut paljon ytheydenottoja sisäilmaongelmaisista koulista, joissa opettajia on painostettu olemana puhumatta niistä. Tällaista ei saisi tapahtua nykyajan Suomessa. Ilman yleisen tietoisuuden lisääntymistä myöskään lapset ja vanhemmat eivät osaa varoa ja tunnistaa oireita.

Nosebo -vaikutusta huomattavasti suurempi ongelma on se, että sisäilmasairaudet ehtivät pahentua vuosikausia, ja vakavammat sairaudet puhjeta ennen kuin ne tunnistetaan. Usein niitä ei tunnista ennen kuin koulu loppuu ja oppillaan vointi sen johdosta paranee. Lanatakseni lääkeiteteen tohtori Vilel Valtosen sanoja: tuleva sukupolvi joak altistuu kouluissa ja päiväkodeissa, tulee kalliiksi.

Vantaalla on keinot ratkaista sisälmaongelma. Vaikka kunnasta löytyy vain pari täysin tervettä koulurakennusta, ja monen päiväkodin ilmanvaihto on riittämätön henkilömärään nähden, tilanne ei ole toivoton.

  • Ongelmakohteet tunnistetaan oirekyselyllä ja korjaukset voidaan priorisoida terveysperusteisesti eli vakavinta terveyshaittaa aiheuttavat kohteet korjata ensin.
  • Korjausten onnistumista seurataan oireiden vähentymisellä. Tämä on tärkeä mittari strategiassa. Käytännössä tämä johtaa siihen että yhä useammassa korjauksessa täytyy siirtyä ongelman lähteiden poistamiseen pelkkien halpojen mutta toimimattomien tiivistyskorjausten sijaan. 
  • Uudis- ja korjausrakentamissa kuivaketju10 -malli vähentää merkittävästi kosteusvaurioiden riskiä. Kuivaketju10-mallin jalkauttamisen joak toimialalle tulisi olla osa strategiaa.
  • Altistuneille hommataan tilat jossa voivat käydä koulua. Koulumahdollisuus jokaiselle pitäisi olla satavuotiaassa Suomessa itsestäänselvyys.
  • Ilmanvaihto tulee nostaa henkilömäärää vastaavalla tasolle, vaikka siihen ei ole osoitettu tässä budjetissa varoja. Strategiassa olisi hyvä olla tavoite ilmanvaihdon parantamiselle.

Strategiassa otetaan isoja askelia paremman sisäilman suuntaan, mutta työ on alulla, ja vaatii investointeja. Ehdotan myös sitä, että Vantaa on ensimäminen knta joka rakentaa hirsikoulun pääkaupunkisedulle. Se olisi huikea vetovoimatekijä, ja sopisi edelläkävijälle.

Asunnottomien hätämajoituksen järjestäminen kestää

Tiina Tuomelan aloite asunnottomien hätämajoituksesta kiirehti asiaa enen yöpakkasia. Se ei onnistunut. Yöpakkaset ovat jo tulleet.  

Kaupunginvaltuusto: Kaupunginvaltuusto
11.12.2017 17:00
Esityslista
§OtsikkoLiitteet
 Esityslistan kansilehti-
1Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus-
2Pöytäkirjan tarkastaminen-
3Suomen Kuntaliiton valtuuskunnan vaali1 kpl
4Eron myöntäminen Rauno Mäkiselle keskusvaalilautakunnan varajäsenen tehtävästä ja täydennysvaalin toimittaminen toimikaudeksi 2017–2021-
5Vantaan kaupungin valtuustokauden strategia 2018–20212 kpl
6Määrärahamuutokset vuoden 2017 talousarvion käyttötalousosaan ja investointiosaan-
7Vantaan kaupungin lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa1 kpl
8Vastaus Joel Linnainmäen ja 49 muun valtuutetun aloitteeseen toisen asteen koulutuksen kustannusten selvittämisestä sekä niiden laskemisesta1 kpl
9Vastaus Tarja Eklundin ja 43 muun valtuutetun aloitteeseen Vantaan päiväkodeille ja kouluille järjestettävästä kyselystä opetustyössä käytettävistä tärkeistä lähimetsä- ja ulkoilualueista, jotka pyritään huomioimaan uudessa yleiskaavatyössä1 kpl
10Vastaus Sami Kanervan ja 30 muun valtuutetun aloitteeseen pyöräteiden hiekoituksen vähentämiseksi1 kpl
11Vastaus Irja Ansalehto-Salmen ja 27 muun valtuutetun aloitteeseen käyttöveden turvaamiseksi asemakaavaehdotuksen nro 340700 lähialueen asukkaille1 kpl
12Vastaus Tiina Tuomelan ja 30 muun valtuutetun aloitteeseen asunnottomien hätämajoituksen järjestämisestä talvikausille2 kpl
13091600 Hakunilan keskustan kaavarunko2 kpl
14Asemakaavan muutos 002306 ja tonttijako sekä tonttijaon muutos, 69 Helsingin pitäjän kirkonkylä / Kuriiritie 10 - 123 kpl
15Asemakaava ja asemakaavan muutos 402100 sekä tonttijako, 40 Ylästö / Ylästö 77 kpl
16Asemakaava ja asemakaavan muutos 402500 sekä tonttijako, 40 Ylästö / Ylästö 8

5 kpl

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.