Maanantain kaupunginhallituksessa on strategia sekä mm. Kiilan alueella toimivan Ruduksen ympäristölupa. Strategiassa tulisi huomioida 1,5 prosentin budjettikaton ongelmat: palkkakierros, poikkeusellinen väestönkasvu ja inflaatio.

Strategian heikot kohdat

Kaupungin strategiapohja on aika hyvä, mutta siitä uupuu kokonaistaloudellinen näkemys sekä reagoiminen toimintaympäristön muutoksiin, kuten inflaatioon, kovaan väestönkasvuun sekä palkkakierrokseen. Tämän lisäksi siitä uupuu eväät toteuttaa hiilineutraaliuden 2030 tavoite. 

1. Talouden laskukaava

Taloudessa tulee huomioida kokonaistilanne.

• Vantaa kasvaa kovempaa kuin koskaan, +2,2 % ja yli 4000:lle uudelle asukkaalle pitää järjestää palvelut joka vuosi. Peruskoululaisia ja päiväkotilapsia tulee yli kuusisataa vuosittain. Menokatto on 1,5 % kasvu, mutta opetuksesta yms ei voi ikuisesti leikata.  
• Myös 0,8 – 1 prosentin inflaatio kannattaa huomata.
• Kiky-sopimuksen maksajat eli kuntatyöntekijät hakevat palkkaneuvotteluissa hyvitystä, jolloin palkankorotuspaine voi olla yli yhden prosentin luokkaa. Tämä tarkoittaa henkilöstövaltaisessa kuntataloudessa jopa parin prosentin menojen lisäystä. 

Näistä tekijöistä kertyy useamman prosentin menojen lisäys. Valtuustosopimuksessa menokatoksi on asetettu 1,5 % menokasvu. Palveluita ei voi kuitenkaan prosenttikaupalla karsia vuodesta toiseen niin että koulun, vanhustenhoidon ja varhaiskasvatuksen laatu pysyy säällisellä tasolla ja suurempia menoja ennalta ehkäisevä toiminta säilyy. Jo nyt säästetään esimerkiksi kiinteistöhuollosta ja ilmanvaihdosta niin että omaisuus "homehtuu", eikä koululaisille ei anneta riittävää tukea jotta kaikki pärjäisivät.

2. Hiilineutraalius ja resurssiviisaus

Kiitettävän moni kohta esittämistäni ajatuksistani mm. resurssiviisauden toteuttamiseksi on päätynyt virkamiehisten ehdotukseen. Valtuusto hyväksyi budjetissa Vantaan hiilineutraalisustavoitteen vuoteen 2030 mennessä. Strategiassa tämä ei näy kaikilla tasoilla: Esimerkiksi joukkoliikenteen ja pyöräilyn lisäämiseen tulisi saada hieman kunnianhimoa, sillä nyt se onnistuu lähestulkoon väestönkasvulla. 

Yksi suurimmista riskeistä joukkoliikenteen käyttämiseen on todennäköiesti ensi syksynä voimaan astuva vyöhykeuudistus. Tässä radanvarsi Tikkurilasta Vehkalaan kuuluu Helsinkiin mentäessä kalliimpaan vyöhykkeeseen. Edes hinta-arviota siitä mitä B-vyöhykkeen laajentaminen Vantaalla olisi maksanut, ei haluta tehdä, vaikka lisätieto tuskin vaarantaisi vyöhykemallin hyväksymistä. Selvitykset ovat kuitenkin vuosilta 2010-2011 eli ajalta ennen Kehärataa. Malli on vaikeasti perusteltavissa Itä-Vantaalaisille: esimerkiksi B-vyöhykkeellä olevat Matinkylä ja Vuosaari ovat selvästi C–vyöhykkeellä olevaa Tikkurilaa kauempana keskustasta. 

Vyöhykemallin huono toteutus hidastaa Vantaan asemien seutujen rakentamista, lisää segrakaatiota sekä vähentää alueen houkuttelevuutta niin asunnon hankinnassa, asuntorakentamisessa kuin yritysten sijoittumisessa. Ja toki nostaa joukkoliikenteen lipunhintoja vastavalmistuneella kehäradalla. Ilman houkuttelevaa ja edullista joukkoliikennettä hiilineutraaliustavoite ei toteudu.

Perusparannettavien lähiöiden energiatehokkuuden parantaminen ja Vantaan Energian irroittautuminen turpeen poltosta (sivupolttoaine tulevassa biokattilassa) ovat asioita, jotka saattavat nousta kaupungin agendalla kun hiilineutraaliuden valmistelu etenee. 

3. Sisäilma

Vantaalla tarvitaan terveitä tiloja niille, jotka eivät voi nyt käydä koulua altistuksen johdosta. Yhtään tervettä yläkoulua ei löydy Vantaan alueelta, eikä myöskään koulukyytejä järjestetä esimerkiksi Klaukkalaan rakennettuun erityispuhtaaseen kouluun. Sisäilmasta sairastuneiden lasten tulisi päästä kouluun. 

Sisäilmakorjauksen jälkeen oireilevien määrä tulee vähentyä, ja se onkin tärkeä mittari korjausten onnistumiseen. Sisäilma-asioiden neuvottelukunnassa on jo kahdessa kokouksessa todettu, että rehtoreille osoitettu mielipidekysely ei oikein mittaa korjausten onnistumista. Myös  ilmanvaihtoa tulisi parantaa lähemmäs mitoitusta. Nyt monet vanhat tilat eivät enää vastaa ilmanvaihdoltaan nykyist ähemkilömäärää. Tärkeää on myös että kuivaketju 10 -toimintamalli on jalkautettu sekä korjaus- että uudisrakentamiseen.

4. Oppilaiden mielenterveys ja hyvinvointi

Sitä on helppo mitata olemassa olevien kyselyiden perusteella. Mm. Mieliala on laskenut, ja tässä tulisi ottaa tavoitteeksi tyytyväisyyden lisääminen.

Strategia hyväsytään 12.11. valtuustossa.

Kiilan alueen ongelmat

Kiilassa asukkaat ja yritykset ovat napit vastakkain: ympäristö ja vedet pilaantuvat sekä kaivot kuivuvat ja asukkaat epäilevät alueen yhtiöiden suhtautuvan myös lupiin leväperäisesti. Nyt kaupunginhallituksessa on jo alueella toimineen Ruduksen betonin, aslfaltin ja kallionmurskaustoiminnan ympäristölupa. Toiminta aiheuttaa ongelmia, ja ympäristöön aiheutuva haitta tulisi tarkastella kokonaisuutena. 

Kävin tutustumassa alueella ja vaikutuin mm. kauniista jokiluonnosta. Ojangon ulkoilualueen lähimmät virkistysreitit kulkevat noin 300 metrin päässä alueen pohjoispuolella peltoaukean takana. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 260 m lounaaseen toiminta alueesta ‐ Kehä III:n toisella puolella Lemmenkujalla (350–420 m etäisyydellä murskauksesta) sekä Kalliolaaksontiellä noin 600 m koilliseen ja Länsisalmessa noin 800 m kaakkoon. Toiminta-alueen maaperä on tiivistynyttä savea tai kalliota. Maaperän tiiviydestä johtuen alueella ei muodostu varsinaista pohjavettä ja pääosa sadannasta päätyy pintavalintana pohjoiseen avo-ojaan. Fazerilan pohjavesialue sijaitsee toiminta-alueesta lounaaseen ollen lähimmillään noin 100 m etäisyydellä. Yli 2 km etäisyydellä kohteesta kaakkoon sijaitsee Natura 2000-alue Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet. Toinen Natura-alue, Sipoonkorpi, sijaitsee yli 3 km koilliseen. 

Asunnottomien hätämajoitus

Tiina Tuomelan aloite asunnottomien hätämajoituksesta on jälleen kaupunginhalltuksessa. Alunperin se palautettiin uudelleen valmisteluun, koska pääkaupunkiseudun virkamiesten kokoustaminen koettiin liian hitaaksi keinoksi ratkaista ongelma ennen pakkasia. Esimerkiksi yhteistyö seurakunnan kanssa olisi vaatinut toimia heti. Byrokratiakoneisto on kuitenkin sitkeä vastustaja: yöpakkaset ovat alkaneet kun paperi päätyy kolmannen kerran päättäjien pöydälle.

Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala esittää seuraavia vaihtoehtoisia toimenpiteitä hätämajoituksen järjestämiseksi Vantaalla:

1. Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala valmistelee ehdotuksen hätämajoituksen järjestämisestä yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa. Aloite viedään pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveysjohtajien (PKS soster) yhteiseen kokoukseen joulukuussa 2017.
2. Vantaan kaupunki esittää Helsingin kaupungille sopimusta yhteistyöstä hätämajoituksen järjestämisestä niin, että Vantaa kustantaisi sovitun osuuden hätämajoituskustannuksista tarvittaessa vantaalaisten asunnottomien osalta.
3. Hätämajoituksen järjestämiseksi on perustettu työryhmä yhdessä Vantaan seurakuntayhtymän kanssa, jossa kartoitetaan kaikki hätämajoitukseen soveltuvat tilat. Työryhmä esittää hätämajoitustilaratkaisun vuoden 2018 alussa.

Näistä viimeinen on paras, mutta miksi jo vuosi sitten seurakunnan kanssa aloitetut keskustelut eivät ole johtaneet vieläkään tilojen kartoittamiseen? Byrokratia on vienyt voiton vitkuttelussa, silä aloitteessa korostettiin hätämajoitustarvetta ennen yöpakkasten alkamista.

Pyöräteiden sepelit

Aloitteessa ehdotetaaan että pyöräteille vedettäisiin vähemmän terävää soraa/sepeliä. Vantaalla ei Helsingissä kuuluisaa ”tappajasepeliä” käytetä vaan pyöreämpää luonnonhiekkaa, vaikka se maksaa hitusen enemmän. Hiekkaa menee miljoonan euron edestä vuosittain. Sen sijaan siihen, että osa kevyenliikenteen väylästä jätettäisiin ilman hiekkaa, kaupunki ei suostu. Se olisi hienoa myös pulkan käyttäjille, potkukelkkailijoille yms. mutta kaupungin mukaan pyörätie on hiekoitettava koko leveydeltään turvallisuussyistä. Sinänsä ympärivuotisen pyöräilyn lisääminen on strategiassa. 

Linnaisten kaava

Vihreät ehdottivat kaupunkisuunittelulautakunnassa Linnaiten kaavan palauttamista mutta hävisivät äänestyksen. Sama keskustelu käytäneen kaupunginhalituksessakin.

Koko lista mm. sotelausuntoineen ja Tikkurilan monitoimitaloineen on perässä.