Resurssiviisauden tiekartta laaditaan ensi vuonna. 
Tässä pikaisesti omat pointit. Samaan aikaan Vantaa ja Espoo tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030 ja Helsinki 2035. Pääkaupunkiseudlla on hyvin keinoja tavoitteien saavuttamiseen. Esimerkiksi Suomen CO2-päästö liikenteen osalta kannattaa toteuttaa Pääkaupunkiseudulla, sillä Rovaniemellä se on huomattavasti hankalampaa. 

Kärjet resurssiviisauden tiekarttaan

1. Rakentamisessa ja kaavoituksessa

• Panostettava puu- ja hirsirakentamiseen ja vähennettävä reippaasti betoniratkaisuja.
• Julkisen rakentamisen kilpailutus kuntoon (rakentamisen laatu, rakennusmateriaalit, laajempaa kilpailua). Hetihomesista päästävä eroon esim Kuivaketju 10-mallilla.
• Kaupungin omien rakennusten huolto ja hoito kuntoon, vikailmoitukset ajantasalle. Rakennuskantaa ei kannata tuhota huonolla huollolla, pitkittämällä korjauksia ja pihistelemällä ilmanvaihdossa.
• Uusiokäyttö ja kierrätysmateriaalit mukaan rakentamiseen ja purkamiseen. (mm. uusi YM:n purkuopas, ja esim. betonin käyttöä tiepohjissa lisättävä)
• Yleiskaava ja MAL-sopimus ym. tarkasteltava ilmastotavoitteiden näkökulmasta. 
• Asemanseudut rakennettava. Esimerkiksi Vantaalla moni asema möllöttää puolityhjänä, vaikka ovat 15-20 minuutin metromaisen junaliikenteen päässä keskustasta. HSL:n tuleva B-vyöhykkeen suppeus ei saa olla riski asemanseutujen rakentamsen houkuttelevuudelle.
• Rakennuslupa-asioinnissa yms. jaetaan aktiivisesti tietoa kestävistä energia- ja rakennevaihtoehdoista. 

2. 60-70-luvun lähiöt energiaremontin piiriin.

Ovat peruskorjausiässä ja säästöpotentiaali on valtava. Peruskerrostalossa energiatehokkuustoimet pudottavat keskimäärin kolmannekseen tai neljännekseen energiankulutuksen ja samalla sisäilma paranee. Lämpökäyrien tasaaminen on tärkein toimenpide.

3. Liikenneratkaisut:

• Pikaratikka (tulossa yleiskaavaan, mutta saatava liikkeelle itse investointikin), poikittaisen joukkoliikenteen runkoverkon rakentaminen yli kuntarajojen.
• HSL:n biopolttoaineet eivät saa olla tuotettu kestämättömästi (palmuölju case).
• Joukkoliikenteen palvelutaso ja kilpailukykyiset hinnat. Nyt riskinä on vyöhykemalliuudistus, joka saattaa lisätä osassa Vantaata autoilun osuutta. Sen sijaan selkeä tasatariffi lisäisi joukkoliikenteen kulkutapaosuutta koska on helppokäyttöinen. Liikenneverkon, tariffijärjestelmän ja lipunmyynnin käytettävyyttä on parannettava. Miten ratkaistaan harvan asutuksen liikkuminen palveluihin?
• HSL: Sähköbussit tulevat, HSL laskee hiilipäästöjä 90%. 
• Pyöräily, kaupunkipyörät ja MAAS...
• Liikenteen päästötavoite tulee olla riittävän kunnianhimoinen, jotta hiilineutraaliustavoiteet on mahdollista toteuttaa. Kansallinen liikenteen päästövähennys tulee toteuttaa pääosin pääkaupunkiseudulla, sillä syrjäseuduilla se on vaikeampaa.

4. Jätepuolella kierrätys ja uudelleenkäyttö saatava kuntoon.

• HSL panostettava ja mahdollistettava paremmin materiaalinen kierrätys ja uudelleenkäyttö. Esim. omistajuusasiat neuvoteltava sopimuksiin uudelleen jotta päästään uudelleenkäyttöön sorttiasemilla.
• Kertotalouden mahdollisaminen ja teollisten symbioosien tukemnen yhteistyössä eri kumppanien kanssa. Tarvitaan Kiertotalouskumppanuuksia ja kehityshankkeita eri tahojen kanssa. 
• Yksityisen rakentamisen maamassat meluaidoiksi yms. hyötykäyttöön mahdollisimman lähelle, maamassavastaava Vantaallekin.
 Betonimurske tienpohjiin alueilla joilla ei ole pohjavettä. Kunnat ovat monissa joko tilaajia tai mahdollistajia ja tämä vaatii osaamista.
• Suomen jätehuoltosuunnitelma nuijitaan pian. Resurssiviisaudessa paljon hankkeita, koordinaatio heikkoa sekä EU että Suomen tasolla. Apurahoja tarjolla, jos Vantaa, HSL, HSY hakee.

5. Vantaan Energia hiilineutraaliksi.

• Vantaan Energia tarjoaa nyt mm. aurinkoa, maalämpöä, norjalaista vesivoimaa, 
hankkii kaikki tuulivoimalat mitkä saa, 
polttaa jätteestä lämpöä ja vähän sähköäkin. 
• Turve ja kivihiili on siivottava paletista pois. Vantaan energia on hiilivapaa 2020 biokattilan valmistuttua, mutta käyttää biokattilassa turvetta sivupolttoaineena (max 10%). Turve on hiiltä pahempi ilmaston kannalta.
• Panostettava kehityspuolella energian varastointiin ja kulutushuippujen tasaukseen. (Periaatteessa tarvittaisiin isompi piuha Norjan vesisähkölle Ruotsista Suomeen, mutta kuntatasolla siitä ei päätetä).
• Kuntalaisten oma uusiutuvan energian tuotanto helpoksi: ylijäämäsähkön verkkoliittymä edulliseksi ja liittyminen helpoksi. 
• Pohdittava argumentit ydinvoimasta luopumisen ja hiilineutraaliuden kanssa.

6. Resurssiviisaus näkyviin päätöksenteossa: poliittisten valintojen mahdollistaminen.

• Päätöksenteossa eri vaihtoehtojen elinkaarenaikaiset talous- ja CO2- vaikutukset esiin. Tämä kuuluu hyvään valmisteluun ja päätöksentekoon, mutta on yhä liian vähäistä.
• Pitkäjänteistä suunnittelua mm. palveluinfrassa: Monikäyttöisyys, pitkän aikavälin oppilasennusteet ym.
• Kaupunki omassa toiminnassaan resurssiviisaaksi. Esimerkiksi Green Office.

Kuulen mielelläni ajatuksia resurssiviisauden ja kasvihuonekaasupäästöjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kuva: Liikenteen kapasiteeti on erilainen eri liikennemuodoissa. Kaavion on koonnut Antero Alku HSL:n seminaariin.

Linkkejä:

• HSY ilmastostrategia 2030
• Sitran resurssiviisaus
• Jyväskylän resurssiviisauden tiekartta
• Hiilivapaa Suomi

* * *

Avainsanat:

resurssiviisaus, kasvihuonekaasujen päästötavoite, ilmastotavoite, ilmastonmuutos, kiertotalous.