Budjetti pähkinänkuoressa: varhaiskasvatusoikeus kaikille lapsille, sisäilmakorjauksiin 5 miljoonaa, hiilineutraaliustavoite sekä lastensuojeluun työntekijöitä. Vihreiden vaikutus budjettilisäyksiin oli suuri.

Neuvottelut

Budjettineuvottelut olivat tiukat, ja siirsivät kaupungihallituksen kokouksen alkamaan vasta yöllä. (Ensi vuonna kannattaa hallituksen aloittaa vasta seuraavana päivänä). Vantaalla on otettu yksi tärkeä askel demokratiassa: ehdotuksissa merkitsi enemmän se onko ehdotus hyvä, eikä se keneltä se on. Jos vielä ryhmäkuri höllenisi, niin kehitys muuttuisi nopeammaksi. Tutkitusti kunnat, joissa on voimakas ryhmäkuri, uudistuvat erittäin hitaasti. Ryhmäkuri myös ylläpitää vanhoja hyväveliverkostoja.

Vihreiden ansiosta mm. sisäilmaongelmien korjaukseen ja lastensuojeluun lisättiin rahaa. Lastensuojelussa sosiaaliohjaajilla saataisiin vapautettua lastensuojeluntyöntekjöitä tekemään oleellista työtä. Työntekijäpula on jatkunut vuosia erilaisista organisaatiorukkauksista huolimatta.

Tässä budjettineuvotteluissa hyväksyttyjä muutoksia määrärahoihin:

• Kokopäiväinen varhaiskasvatusoikeus palautuu kaikille lapsille 1.8.2018. (0.9 miljoonaa)
• Sisäilmaongelmien hoitoon ja korjauksiin saatiin 5 miljoonaa. Espoo sijoittaa sisäilmakorjauksiin 15me, mutta 5 on parempi kuin alkuperäinen 2,3 miljoonaa. 5 miljoonaa Vantaa käytti viime vuonna.  
• Lastensuojeluun lisää työntekijöitä 200 000 eurolla.
• Vantaasta hiilivapaa 2030 mennessä (samansuuntainen tavoite kuin Espoolla ja Helsingillä.)
• Henkilöstöön sekä huoltotoimiin sisäilmasektorille 1,7 miljoonaa
• Alle 20-vuotiaiden maksuttomaan ehkäisyyn 0,1 miljoonaa

Varhaiskasvatusoikeus kaikille on merkittävä syrjäytymistä ehkäisevä tekjiä. Samalla helpotetaan freelancereiden ja yksinyrittäjien työllisyyttä. Kuntavaaleissa Vihreät, SDP ja vasemmistoliitto pitivät esillä lasten mahdollisuutta varhaiskasvatukseen. (Kuva: Vantaan kaupunki, varhaiskasvatus)

Näillä linjattiin Vantaan toimintaa: 

• Opetuksen kolmiportaisen tuen selvitys: vaikka latin latia ei tullut ensivuodelle varsinaiseen tukeen, mutta tuen toimivuus selvitetään. Strategiaan on saatava koulupsykologien määrän nosto suositusten minimitasolle, samoin mm. kuraattoreita tarvitaan lisää.
• Koulupudokkaiden määrää seurataan ja pyritään vähentämään. 
• Laaditaan ohjelma nuorten työttömyyden puolittamiseen kevään aikana.
• Vammais-ja vanhuspalveluiden taksiliikenteen kilpailutuksen palvelukriteerit laaditaan yhdessä vanhus- ja vammaisjärjestöjen ja -neuvoston kanssa.
• Vammaispalveluasumisesta laaditaan valtuustolle selvitys suoran kilpailuttamisen sijaan. Monissa kunnissa kilpailutus on tuottanut ongelmia. 
• Selvitetään Elmoa (jäähallia ja uimahallia yms.). Leppäkorven koulun yhteyteen suunniteltu harvoin auki oleva uima-allas muuttui Koillis-Vantaan uimahalliksi, mikä mahdollistaa kokonaisuuden tarkastelun.
• Selvitetään keinoja mahdollistaa, tukea ja edistää ikäihmisten yhteisöllistä asumista. Yhteisöllinen asuminen vähentää ikäihmisten yksinäisyyttä ja mahdollistaa halvemmat kotiin tuotavien palvelut sekä omalla tuotannolla että kaupingin palveluissa. Selvitystyössä huomioidaan myös muiden toimialojen, kuten maankäytön ja kaavoituksen, toimenpiteet yhteisöllisen asumisen edistämiseksi.
• Kielikylpyä kehitetään.
• Varhaiskasvatuksen painopisteen tulee olla kielellisessä intergroitumisessa, tunnetaidoissa ja  sosiaalisissa taidoissa.
• Raatikon toimintaedellytykset Vantaalla turvataan. (Koska Raatikon toimitilaa ollaan purkamassa).
• Segregaation ehkäisyyn laaditaan suunnitelma.
• Tilojen yhteiskäyttöä edistetään aktiivisesti yhdessä muiden toimialojen sekä yksityisten toimijoiden kanssa.
• Tehdään asuntopoliittinen ohjelma, jossa on mahdollisesti maapoliittisia kirjauksia. Kokoomus haluaa grynderivetoista kaavoitusta jossa kaavoitetaan ykstyiselle maalle yritysten tilauksesta, SDP ja vihreät taas kaupunginarkkitehtien, jotka katsovat kokonaisuutta asukkaiden kannalta.

Nämä torpattiin neuvotteluissa:

• Pyrkimys alakoululaisten lyhyisiin ja turvallisiin koulumatkoihin torpattiin. Käytänössä lähikouluperiaatetta ei aina noudateta Vantaalla.
• Kouluspsykologien määrä suositusten tasolle (suositus on 1/600-800) sekä koulukuraattorien lisääminen.
• 9-luokkalaisille jaettavat kesätyösetelit sellaisella mallilla, joka olisi laaja ja helppokäyttöinen. Jonkinlainen malli on kuitenkin käytössä, ja sitä kehitetään.
• Tilatehokkuusohjelman analysointi. Tilatehokkuutta parantaviin remontteihin menee lähes uuden koulun verran, ja osa tilatehokkuusremonteista kohdistuu kohteisin joiden sisäilmaa ei ole saatu kuntoon (mm. Mikkolan koulu) jolloin investointi voi osoittautua turhaksi. Tilatehokkuusohjlema myös pidentää lasten koulumatkoja ja tekee koulupolut risaiseksi. Myöskään ilmastointia ei päivitetä vastaamaan uusia oppilasmääriä.
• Julkisen rakentamisen kilpailuttamisen laajentaminen mm. puukentajiin. Eli poliittista tahtoa ei löytynyt hirsikouluun kaupunginhallituksesta, eikä rakentamisen hintoja haluta laskea. Pukukoppi Vantaalla maksaa 1,3-2 mijoonaa kun Tuusulassa sen voi saada 300 000 euroon.

Joukkoliikenteessä ongelma

Joukkoliikenteen osuutta seurataan, mikä on tärkeää paitsi vantaalaisten liikkumisen mahdollistajana (kaikille ei ole autoa) mutta myös ruuhkien, pölypäästöjen ja ilmaston vuoksi. 

HSL on tekemässä vyöhykeuudistuksen joka todennäköisesti nostaa lipunhintoja Helsinkiin Tikkurilasta, mutta laskee Myyrmäestä. Uudistus on sekava ja hinna korotukset vaikeasti perusteltavissa mm. Tikkurilan alueella. B-vyöhyke kannattaisi laajentaa koko Espoon ja Vantaan kattavaksi, mutta ainakin kehärata tulisi huomoida siinä samoin kuin Espoon ja Helsingin metro.

Eläkkeensaajille tulee 50% alennus lippuhintoihin klo 9-14 välisessä liikenteessä. HSL selvittää myös koululaisryhmien alennus/ilmaismatkoja.

Koulutukseen tarvitaan satsauksia

Helsinki lisäsi koulutukseen 45 miljoonaa. Jos Vantaa lisäisi samassa suhteessa kuin Helsinki, koulutukseen panostettaisiin 20 miljoonaa euroa lisää. Vielä suuremmaksi ero kasvaa, kun huomioidaan Vantaan alhaisempi lähtötaso. 

Missä tämä näkyy?

Esimerkiksi eräs paikkakunnalle muuttanut perhe meni kokeilemaan erityislapsensa kanssa koulua. Luokalla oli 8 ADHD poikaa ja yksi erityislapsi. Luokassa oli myös yksi isä  koulunkäyntiavustajana lapselleen, koska avustajia ei ollut. Nyt jomman kumman vanhemman olisi pitänyt jäädä töistä auttamaan myös tätä uutta erityislasta. Todennäköisesti opiskelu on rauhallisempaa kotona, jos kerran vanhempi joutuu kuitenkin jäämään kotiin.

Vantaa on leikannut niin paljon koulutuksesta vuosien varrella, että se ei mahdollista enää peruskoulua ja oppimista kaikille, joille se olisi mahdollista. Osa pudotetaan pois kyydistä. 

Myös annettu oppituntituntimäärä Vantaalaislapselle on pienempi kuin Espoolaiselle. Tällä voi olla vaikutusta mm. siihen miten vantaalaislapset sijoittuvat jatko-opintoihin. Valtakunnallisesti Suomen koulutustason laskua pidetään kilpailukyvyn riskinä.

Paikoin tilat koetaan ahtaiksi ja oppilasmäärät eivät vastaa myöskään ilmastointia. Huono sisäilma laskee kaikkien oppijoiden oppimistuloksia.

Koulupsykologien määrä Vantaalla on noin 1 / 1000 oppilasta vaikka suositus on 1 / 800 oppilasta.

Tuen lisääminen on taloudellisesti tehokas tapa vähentää koulupudokkaita ja syrjäytyneitä – se siis leikkaa erittäin suuria kustannuksia jotka jatkuvat kauas tulevaisuuteen. Siksi selvitys tuen onnistumisesta on äärimmäisen tärkeä.

Myös hallituksen leikkaukset ammattikoulutuksesta lisäävät koulupudokkaita. Tämä on suuri taloudellinen haasta koko Suomelle. Vantaan kaupunki paikkaa hieman koulutusleikkauksia omasta budjetistaan, mutta talouskasvua tukeva koulutus olisi kansantaloudellisesti järkevä sijoitus. Se olisi myös sijoitus nuorten tulevaisuuteen herkkänä aikana, jolloin syrjäytymisriski on suuri.

Sisäilmassa oikea suunta

Sisäilmaongelmia ei ratkota pelkällä rahalla, mutta ei ilman sitäkään. OAJ:n kyselyn mukaan 70-luvun kouluissa sisäilmaongelmat ovat merkittävimmät, ja niitähän Vantaalla riittää. 5 miljoonaa akuuttteihin sisäilmakorjauksiin sekä henkilöstölisäys on tarpeen. Viime vuonna käytettiin saman verran, mutta henkilöstöä on niin vähän, että tutkimuksia ei ehditä avata, korjauksia ei ehditä suunnitella eikä vikailmoituksia lukea. Joten koulujen katot ovat vuotaneet vuosikausia. 

Sisäilmakorjaukset eivät yleensä onnistu, sillä Vantaa käyttää säästääkseen halvimpia korjausmetodeja: tiivistyskorjauksia ja osakorjauksia. Kokonaisuutena se tulee kalliimmaksi kuin kunnolla korjaaminen, sillä epäonnistuneita korjauksia joudutaan tekemään vuodesta toiseen. Kosteudenlähteet tulisi aina poistaa kokonaan.

Korjausten onnistumista voidaan mitata sillä ovatko oireet vähentyneet, ei pelkästään rehtoreiden mielipiteillä, minkä valinta tavoitteen mittariksi kertoi pelosta saada oikeita tuloksia.

Oleellista on oirekysely: se paljastaa, mitkä koulut tulee korjata, ja korjauksen jälkeen sen onko korjaus onnistunut.

Miksi tekniset mittaukset eivä riitä? Esimerkiksi Hämeenklän koulu oli teknisesti kunnossa, mutta henkilöstön oirekysely paljasti että 90 prosenttia opettajista saa oireita. Mittareiden on oltava oikeat.

Oirekyselyä vastustetaan siksi, että se sulkisi terveydelle erittäin vaaralliset tilat, ja korjauksia olisi pakko tehdä. Muilla keinoin tilojen vaarallisuutta on mahdoton varmentaa. Korjaaminen ja väistötilat maksavat, mutta kokonaistaloudellisesti ovat kannattaa sijitus, kun huomioidaan terveysmenojen ja sairaspoissaolojen pienentyminen. Sisäilmakorjaus maksaa itsens takaisin 1-3 vuodessa.

Budjetti nuijitaan varsinaisesti valtuuston budjettikokouksessa.