Kaupunginhallituksessa Mikkolan koulun sisäilmaongelma, Korson alueen kouluverkkoselvitys sekä asunnottomien talvihätämajoitus.

Mikkolan sisäilmaongelmat kielletään

Mikkolan koulu koostuu kahdesta rakennuksesta, 11-vuotiaasta Lyyrasta ja 70-luvulla rakennetusta Vegasta. Koulu on ollut useasti julkisuudessa sisäilmaongelmien vuoksi. Mm. 7 opettajaa on menettänyt työkykynsä viimeisen 4 vuoden aikana, pitkälti toistasataa oppilasta on tehnyt oireilmoituksen ja kolmannes opettajistakin joutui vaihtamaan työpaikkaa.

Virkamiesten mukaan ongelmaa ei ole. Se, että tekniset mittaukset eivät osaa selvittää syytä on ihan tyypillistä sisäilmatutkimukselle, mutta se ei silti poista vastuuta terveyden vaarantamisesta.

"Aikaisempien tutkimusten perusteella laadittuihin sisäilmakorjaussuunnitelmiin ja ympäristökeskuksen tarkastuskertomuksen toimenpide-ehdotuksien mukaisia korjauksia on jatkettu kesän aikana. Lyyran osalta korjaustyöt on saatu pääosin päätökseen. Kesällä korjattiin luokka- ja varastotiloja, iv-konehuoneen rakenteelliset puutteet ja kosteusvauriot sekä tyttöjen wc-tilat. Lisäksi tullaan korjaamaan henkilökunnan suihkutilojen kalusteita.

Vegassa puku- ja pesuhuoneiden korjaukset ovat valmiit. Liikuntasalin korjaustyöt jatkuvat vielä syyslukukauden. Tilakeskus toteaa, että edelleenkään jatkotutkimuksissa tai korjausten aikana ei ole tullut esille sellaisia tuloksia tai tekijöitä, joiden perusteella tilojen käyttöä pitäisi välttää ja korvata niitä väistötiloilla tai uudisrakennuksella."

Koulu tarvitsisi väistötilat ennen kuin se saadaan korjattua tai korvatua turvallisilla tiloilla. Varmin ja ehkä halvin ratkaisu olisi rakentaa paikalle uusi puuelementitkoulu. Koulu maksaisi itsensä nopeasti takaisin kun päästäisiin korjaus-tutkmimuskierteestä jossa joka vuosi mätetään rahaa, sairaspoissaolot vähenisivät puhumattakaan työkyvyttömyyksistä ja oppilaiden terveyskustannuksista. 

Opetuslautakunta edellytti pöytäkirjalausumassaan että Mikkolan koulun turvallisuus tarkistetaan ennen kuin oppilaita lisätään. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi että oirekyselyn tekemistä valmisteltaisiin. Muilla keinoin sitä on mahdoton varmistaa.

Olen useaan otteeseen kirjoittanut Mikkolan koulun sisäilmaongelmasta. Tilanne on vakava: mm. seitsemän opettajaa on menettänyt terveytensä neljän vuoden aikana, oppilailta on tullut toistasataa oireilmoitusta ja monet opettajista ovat jätteneet koulun terveydellisistä syistä.

• Mikkolassa olisi syytä tehdä pikaisesti oirekysely, sillä ihmisten oireet ovat pahat.  

Se, että pelätään oirekyselyn tulosta - jos koulu joudutaan sulkemaan - ei saa olla esteenä oirekyselylle. Kokonaiskustannukset ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät kun sisäilma hoidetaan kuntoon. Kaupunginvaltuusto on varannut mahdollisuuden oirekyselyiden tekemiseen budjetissa 2017.

Korson alueen koulut

Korson alueen kouluverkkoselvityksessä on monta ongelmaa ja epäselviä lukuja. Korson koulu ollaan korvaamassa Leppäkorven ja Nikinmäen koulujen laajennuksilla. Tarveselvityksessä on tarkasteltu Korson alueen kouluja kokonaisuutena, ja virkamiesten arvioima kokonaisoppilasmäärä tulee ennusteiden mukaan pitkällä aikavälillä vähenemään, vaikka väestöennuste tulee kasvamaan.

Tämä on hyvin outo johtopäätös, sillä väestöennusteen mukaan oppilasmäärän tulisi kasvaa. Vaikka ennusteen kävisi läpi ikäluokittain.

Korson koulu sijaitsee aivan Ruusuvuoren koulun läheisyydessä ja on tätäkin huonommassa kunnossa. Tämän lisäksi Boost Brothersin selvityksen mukaan Mikkolan oppilasmäärää voidaan ostaa 60:llä, mutta virkamiesten ehdotuksessa sitä nostettaisiin 300:lla. Ilmanvaihto ja tilat eivät välttämättä riitä. Aluearkkitehdin mukaan lapsimäärä ei vähene, vaan mm. rivitaloja on tulossa Nikinmäkeen, ja Jokivarteen rakennetaan tuoreen tonttikaupan johdosta taas vähintään 150 asuntoa (nämä eivät ole väestöennusteissa). Asiasta kirjoittaa tarkemmin Vaula Norrena blogissaan.

Näiden lisäksi esityksen perusteluihin on liittynyt kaksi systeemivirhettä:

1. Väestöennuste ei huomioi yksityistä rakentamista

Oppilasennusteet perustuvat väestäennustemalliin, joka ei ennusta kovin hyvin yksityistä rakentamista, kuten omakotirakentamista tai tiivistysrakentamista. Esimerkiksi Nikinmäkeen rakennetaan paljon suuria omakotitaloja suurilapsisille perheille, koska tontit ovat suuria.  

2. Boost Brothersin laskennallisen korjausvelan malli ei huomioi sisäilmaongelmia

Mitä enemmän sisäilmaongelmaisien koulun korjaamiseen lapioidaan vuosittain rahaa, sitä pienempi koulun laskennallinen korjausvelka on. Kun tällaista koulua, jonka sisäilmaongalmaa ei saada korjattua, verrataan terveeseen kouluun jota ei tarvitse korjata vuosittain, ongelmakoulu vaikuttaa hyväkuntoiselta, ja terve taas purkukuntoiselta.

Väistötilojen tai uuden koulun sijaan Mikkolaan ollaan lisäämässä oppilaita. Oppilasmaksimi on jo täynnä, koulu pahasti sisäilmaongelmainen eikä kaikkia tiloja voi käyttää ilman vakavaa terveysriskiä. 

Leppäkorven kouluun suunniteltu uimahalli sen sijaan on riski: kosteus on parempi pitää koulun ulkopuolella. Pienen, harvoin auki olevan altaan sijaan tarve Korso-Koivukylän alueella on oikealle uimahallille. Alueella asuu 60 000 asukasta. Selvitys Vantaan uimahallien tarpeesta on pyydetty virkamiehiltä, ja onkin harmillista, että näitä päätöksiä ajetaan ennen selvitystä. Virkamiesten esitys:

”Päätetään hyväksyä 20.9.2017 päivätty tarveselvitys ”Korson koulun korvaavat tilat” liitteineen ja kustannusennusteineen, pois lukien uimahalli, jatkosuunnittelun pohjaksi siten että 

a) Leppäkorven koulun laajennuksesta yhtenäiskouluksi ja tilamuutoksista laaditaan erillinen hankesuunnitelma kustannusennusteiden ollessa - 13,2 milj. €, alv 0% Leppäkorven koulun laajennus yhtenäiskouluksi - 0,9 milj. €, alv 0% Leppäkorven koulun tilamuutokset liittyen uuden oppimisympäristön toteuttamiseen - 680 000 €, alv 0% Korson yläkoulun rakennusten 1 ja 2 purkukustannukset yhteensä 

b) Korson alueen koulujen tilamuutoksista ja uuden oppimisympäristön toteuttamisesta Ruusuvuoren koulussa, Jokivarren koulussa (ml. Nikinmäen opetuspiste), Vierumäen koulussa (ml. Kulomäen opetuspiste) ja Mikkolan koulussa sekä nuorisotilan toteuttamisesta Nikinmäen koululla laaditaan erillinen hankesuunnitelma kustannusennusteen ollessa 4,9 milj. €, alv 0% 

c) Korson koulun korvaavasta uimahallista laaditaan erillinen hankesuunnitelma Vantaan uimahallien tarveselvityksen pohjalta 

d) Kulomäen peruskorjauksesta sekä tilamuutoksista laaditaan erillinen hankesuunnitelma ja hanke toteutetaan investointiohjelman mukaisesti vuosina 2023-24

e) Korson alueella varmistetaan terveelliset ja turvalliset opetustilat sekä turvalliset koululaisten kävely-, ja pyöräily- ja julkisen liikenteen reitit kouluille.”

Tässä ollaan siis päättämässä investoinneista ilman vaihtoehtojen vertailua. Pelkät tilamuutokset Korson kouluissa maksavat 6 miljoonaa. Sillä saisi jo oikeita oppilaispaikkoja rakentamalla.

Kokonaisuutena voisi vetää muutaman johtopäätöksen:

• Mikkolan koulun terveellisyys tulee tarkistaa oirekyselyllä vielä tänä syksynä.
• Kouluverkkoselvityksen vaihtoehdot täytyy vertailla. 2016 investointibdjetin mukaan Nikinmäen laajennus maksaisi 7 miljoonaa, ja opplaiden sullominen tiiviimmin maksaisi 6 miljoonaa. Kumpi on taloudellisesti kestävämpi ratkaisu, jos väestöennusteet pitävätkiin paikkansa ja oppilasmäärä ei vähene? Kouluverkkoselvitykestä uupuu vaihtoehtojen vertailu kokonaan. Väärilla oppilasennusteilla se on huonosti perusteltu mielipide.
• Uimahalli kannattaa rakentaa niin että se palvelee kaikkia asukkaita.
• Oppilasmäärien kasvattamisessa tulee huomioida ilmanvaihdon riittävyys ja sisäilma.
• Tilatehokkuusohjelma (jossa siis luovutaan lähikouluperiaatteesta ja remontoidaan tiloja sellaisiksi että sinne mahtuu enemmän oppilaita) tulee harkita uudelleen. Osa toimista maksaa niin paljon, että sillä saisi uusia terveitä koulutiloja. 
• Pienten lasten mahdollisuus lähikouluun on tärkeä, joten alakoululaisia ei saisi juoksuttaa eri koulihin. Myös yhtenäinen koulupolku luo turvallisuutta. Oppilaiden siirtely luokilta toisille luokkakoko-optimoinnin vuoksi on liian suuri stressi pienille lapsille suhteessa minimalistiseen säästöön.

Asunnottomien hätämajoitus talvella

Tiina Tuomelan aloite asunnottomien hätämajoituksesta talvella vastattiin mm. näin: 

”Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on valmistelemassa ehdotusta hätämajoituksen järjestämisestä yhteistyössä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa mm. odotettavissa olevien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden määrän nopean määrän lisääntymisen vuoksi. Aloite viedään pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveysjohtajien (PKS soster) yhteiseen kokoukseen.”

Sivistysvaltion mitta on se miten se kohtelee hädänalaisia.

• Kaupungin tulisi järjestää väliaikaisratkaisu ennen talvea esimerkiksi seurakunnan kanssa, joka jakaa saman huolen.

Ratkaisu auttaa pitämään hengissä sekä kantasuomalaisia että tänne tulleita. Virkamiesten kokoustaminen lämpimissä tiloissa lohivoileipien kanssa eivät vielä auta jos pakkanen ehtii päälle ennen majoitusjärjestelyitä.

Tässä koko lista: