8.9.2017

Östersundomin kallis kaava ja aloitteet mm. ikäihmisten yhteisöllisestä asumista ja ysiluokkalaisten kesätöistä

Kaupunginhallituksessa Östernsundomin yleiskaava, sekä mm. aloitteet Ikäihmisetn yhteisöllisestä asumista, lautakuntien päätöksenteon avoimuudesta, ysiluokkalaisten kesätyösetelistä sekä tori- ja pienkaupan edistämisestä. 

Östersundomin kallis kaava

  • Luottamushenkilöiden Östistoimikunnassa muistutettu luontoalueista, kulttuurimaisesmasta ja siitä että metron rinnalla pidetään myös pikaratikkavaihtoehtoa. Metro on ollut helsingin valmistelevien virkamiesten johtotähti. Nyt luottamushenkilöiden sijaanvirkamiehet muodostavat toimikunnan, ja kaava Vantaan lausungoehdotus on jokseenkin positiivinen metroa kohtaan.
  • Pikaratikkalla on metroa suurempi kulkutapaosuus kuin metrolla.
  • Suurempi osa alueen ihmisistä on menossa kehille, ei keskustaan, joten keskustan lisäksi tarvittaan vähintään yhtä vahvat yhteydet poikittalsiliikenteeseen.
  • Pikaratikka jatkuisi Vantaan raidejokerina Hakunilan ja Tikkurilan kautta Myyrmäkeen ja Espooseen saakka.

Pikaraitiotie siis tukisi myös paitsi matkustajien matkustamista sinne minne ne menevät, niin myös poikittaisen joukkoliikenteen rakentamista. Se taas on ihan ydinasia pk-seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Kehätiet ruuhkautuvat nopeimmin. 

  • Pikaratikat voivat kulkea yhtä nopeasti kuin metrot, vetää isot ihmismassat kuten metro, mutta on vat huomattaasti halvempia. 
  • Jos metro pysyisi budjetissa, Vantaan osuus on taloudellisesti raskas. En usko että itämetro pysyy budjetissa, sillä se on alibudjetoitu samalla tavalla kuin Espoon metro.
  • Pikaraitiotie mahdollistaa tiiviimmän kaupunkinrakenteen pienempien turvavyöhykkeiden ja pienemmän kaarresäteen ansiosta. Myöskään pikaraitiotien "asemat" eivät vie yhtä paljon tilaa. 
  • Hintaeroihin vaikuttaa myös pikaraitiotien ruohoraiteen mahdollisuus "elää" samassa tasossa muun "elämän" kanssa. Metro tulee pitää eri tasossa jokaisen elementin kanssa sillä se ottaa maasta sähkön.

Ja miksi ratikan saaminen on tärkeä? Tässä kuvapari liiketeestä ja joukkoliikenteestä (HSL/2015): 

Kuva: Automatkat (kuva: HSL 2015 )

Kuva: Joukkoliikenteellä kuljetut matkat eräänä aamuruuhkatuntina (HSL 2015)

Poikittainen joukkoliikenne puuttuu. Kehäteiden ruuhkautumiskehitys on nopeinta. Liikenne tulee matelemaan, vaikka koko ajan rakennettaisiin lisäkaistaa. Se alkaa olla koko seudun kilpailukykykysymys,ja ätllä paikalla se tarkoitaa koko Suomen elinkeinoelämän haittaa.

Se vaikuttaa myös kasvihuonekaasupäästöihin ja pienhiukkaspäästöihin. Liikenteen nostaminen raiteille on tehokkainta, sillä nuo liikennemäärät eivät buseihin mahdu. Ja näiden raiteiden on kuljettava nopeasti ja ketterästi jotta ne ovat kilpailukykyisiä autoilun kanssa. Nykyinen kaavavaraushan on jotani museoratikan ja pikaratikan välimaastoa.

Taloudella on myös iso merkitys. Östersundomin emtro on niin kallis, että sen hinnalla saisi usesamman rakennettua Östersundomin pikaraitiotien lisäksi kehätieden ruuhkautumista hillisevät runkolinjat lähes valmiiksi.

Tottakai se pikaraitiotie nostaa alueen elinvoimaa, asuntojen haluttavuutta ja lisää työpaikkojen sijoittumista. Nyt nopeimmin uusia työpaikkoja syntyykin paljon kehille. Kaikki eivät keskustaan mahdu. Pikaraitiotie on Vantaan vahvin elinkeinopoliittinen keino vahvistaa alueitaan. 

Takaisin Östersundomiin. Vantan lausuntoehdotus on varsin metromyönteinen, suorastaan lähtee metrosta liikkelle.

"Östersundomin yhteinen yleiskaavalla suunnitellaan pääkaupunkiseudulle uutta kasvusuuntaa itään. Kaava mahdollistaa asuntojen rakentamisen n. 80 000 - 100 000 uudelle asukkaalle ja n. 15 000 - 30 000 uutta työpaikkaa. Kaava perustuu tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään, jonka rungon muodostaa itämetron jatkaminen Mellunmäestä Sipoon Majvikiin. Kaavan toteuttaminen edellyttää metroyhteyden sitovaa toteuttamispäätöstä. Kokonaiskerrosalaksi on arvioitu n. 5,9 – 8,1 milj. k-m², josta asumista on 4,2 - 5,3 k-m². Tehokkain rakentaminen sijoittuu meren ja Porvoonväylän väliselle vyöhykkeelle metroasemien, Uuden Porvoon tien ja samansuuntaisen uuden pääkadun yhteyteen."

Haasteena Östersundomin rakentamisessa on herkät luontoalueet, alueen syrjäisyys ja metron kalleus. Osin myös (Vantaan alueilla) huono rakennusmaa. Huomattavasti järkevämpää olisi rakentaa Vehkala, Ruskeasanta, Kivistö, Vantaankoski, Leinenä ja muut juna-asemien seudut valmiiksi ensin. Näillä kulkee jo olemassa oleva junaliikenne 10 minuutin välein sekä keskustaan että toiseen suuntaan.  Sama koskee myös Espoon radanvartta, jossa on pysäkkejä joide toinen puli on lähinnä peltoa. Tulee muistaa, että Östersundomn on keskustasta metrolla paljon kauempana kuin nämä pysäkit junalla.

Uusi kaavaehdotus sisältää vähemmän arvokkaita luontokohteita tuhoavia haja-asutusta, ja enemmän spottimaisia tiheämmn rakennettuja lähiöitä. Kaavaehdotus kuitenkin ilman toteutettua pikaraitiotietä kehien suuntaisesti ruuhkautta ne niin pahoiksi, että koko seutu kärsii. 

Täytyy myös muistaa se, että Metron kustannukset ovat korkeat verrattuna pikaraitiotiehen. Tämä vaikuttaa lipunhintoihin, palvelutasoon ja siihen, jääkö rahaa myös poikittaisen joukkoliikenneverkon rakentamiseen.

Kuva: Helsingin liikenneviraston arvio 2015 metron ja pikaraitiotien kustannuksista. Metron kustannukset ovat käytännössä nousseet selkeästi länsimetrossa. Pikaraitiotie mahdollistaa myös metroa piiviimmän kaupunkirakenteen penemmällä kaarresäteellä, asemilla/pysäkeillä ja turvavyöhykkeillä.

Kun kävin tapaamassa helsingin liikenneviraston suunnittelijoita, tuli selväksi että nuorempi polvi oli pikaratikan kannalla, mutta vanhemat roikkuivat yhä metrossa. Eläköityminen tulee muuttamaan näkökulman 70-luvun tulevaisuudesta 2000 -luvulle. Sitä ennen suunnittelua ei kannata juntata väärille raiteille.

Aloitteita

Sirpa Siru Kauppisen aloitteet

Virkamiesten vastaus: "Vantaa on rakentamassa kaupunkitasoista hyvinvointiohjelmaa vuosille 2018-2021. Ohjelman rakentamisen yhteydessä Vantaan sosiaali- ja terveystoimi huomioi suunnittelussaan ikääntyneiden erityistarpeet erilaisten asumismuotojen kehittämiseksi huomioiden myös yhteisöllisen asumisen." 

Vastaus tähän: "Kuntalain 101 §:n 1 momentin mukaan valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä. Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat kuntalain 101 §:n 3 momentin mukaan julkisia vain, jos toimielin niin päättää eikä kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan toimivalta päättää kokouksen pitämisestä julkisena on toimielimellä itsellään. Harkinta on aina tapauskohtaista. Vakiintuneesti kunnallisessa päätöksenteossa on katsottu, että julkisen kokouksen pitäminen muualla kuin valtuustossa on poikkeus pääsäännöstä. Toimielin päättää julkisen kokouksen järjestämisestä esittelijän esityksestä. Kokousten järjestäminen julkisena voi olla tarkoituksenmukaista silloin, kun niissä käsitellään yleistä mielenkiintoa herättävää asiaa tai asioita. Tällöin on myös käytännössä turvattava yleisön mahdollisuus saada julkisesta kokouksesta tieto sekä seurata kokousta. Mahdollisen yleisön läsnäolo sekä kokouksen lähettäminen verkkosivuilla edellyttää käytännössä kokouksen pitämistä valtuustosalissa. Kaupunginhallitus harkitsee tapauskohtaisesti, onko sen kokous tarkoituksenmukaista järjestää julkisena." 

Eli periaatteessa kaupunginhallitus voi avata yksittäisen kokouksen. Aika ei ole vielä kypsä avoimuuden lisäämiselle. 

Vaula Norrenan aloitteet

Nykyisessä mallissa on turhaa byokratiaa, eikä se kannusta koululaisia hakemaan näitä. Helsingissä nuori saa sen taskuunsa (sähköinen tunnus, jolla yritys saa palkkarahat). Helsinginssä ensimmäisenä vuonna on jo 25 % käyttänyt tätä, eli tämä malli on aika onnistununeempi kuin Vantaan.  

Tässä koko lista: 

Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus
11.9.2017 17:00
Esityslista

§

Liitteet

Otsikko

 

-

Esityslistan kansilehti

1

-

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

2

-

Pöytäkirjan tarkastaminen

3

-

Kuntalain 92 §:n mukaista ottomenettelyä varten saapuneet pöytäkirjat ja päätökset/KN

4

-

Kaupunginvaltuuston 28.8.2017 pitämän kokouksen täytäntöönpanot/KN

5

-

Valtuustovaliokunnan täydentäminen (kvalt) / KN

6

1 kpl

Mate Yehudan piirikunnan vierailukutsu 6.-10.11.2017 / KN

7

-

Vanhusneuvoston nimeäminen toimikaudelle 2017-2019 / KN

8

1 kpl

Vantaan kaupungin edustajien nimeäminen Tiedekeskussäätiön valtuuskuntaan toimikaudeksi 2018-2021 (kvalt) / KN

9

1 kpl

Valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteiden muuttaminen / KN

10

-

Eron myöntäminen Antti Karille Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsenen tehtävästä ja täydennysvaalin toimittaminen (kvalt) / KN

11

1 kpl

Vastaus Juha Malmin ja 18 muun valtuutetun aloitteeseen vanhus- ja vammaisneuvoston edustajan puhe- ja läsnäolo-oikeudesta kaupunginvaltuuston kokouksissa / KN

12

1 kpl

Vastaus Sirpa Kauppisen ja 16 muun valtuutetun aloitteeseen lautakuntien päätöksenteon avoimuuden lisäämiseksi (kvalt) / KN

13

-

VTK Kiinteistöt Oy:lle myönnetyn omavelkaisen takauksen allekirjoittaminen / ML

14

1 kpl

Vastaus Vaula Norrenan ja 19 muun valtuutetun aloitteeseen kesätyösetelistä jokaiselle Vantaan yhdeksäsluokkalaiselle (kvalt) / JN

15

-

Terveyspalvelujen johtajan viran haettavaksi julistaminen / JTS

16

1 kpl

Vastaus Sirpa Kauppisen ja 20 muun valtuutetun aloitteeseen ikäihmisten yhteisöllisen asumisen mahdollistamiseksi (kvalt) / JTS

17

-

Allekirjoitettuja kauppakirjoja, kauppakirjan korjaus, luovutuskirjoja, vaihtokirjoja ja maankäyttösopimuksia / HP

18

1 kpl

Vastaus Vaula Norrenan ja 22 muun valtuutetun aloitteeseen pienten liiketilojen kauppahalleista tai kauppakäytävistä (kvalt) / HP

19

3 kpl

Vantaan kaupungin lausunto Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta (kvalt) / HP

20

1 kpl

Asemakaava 403500 ja tonttijako, 40 Ylästö / Sutars 2 / HP

21

3 kpl

Maankäyttösopimus/ A. Kunnallistekniikan rakentamissopimus ja B. Esisopimus määräalan kaupasta / Asemakaava nro 403500 / HP

22

1 kpl

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös kaupunginhallituksen etuostoa koskevasta päätöksestä tehtyyn valitukseen / HP

23

2 kpl

Tontin 92-25-100-1 vuokraaminen ajoneuvojen renkaiden vähittäiskauppaliikettä ym. varten Vehkalassa / Rakennusliike Koivukoski Oy perustettavan yhtiön lukuun / HP

* * *

Asiasanat: Metro, pikaraitiotie, pikaratikka, joukkoliikenne, Östersundom, kaavoitus.

Edit: Lisäsin 11.9.2017 kuvan ja kappaleen ja metron ja pikaraitiotien kustannusvertailusta.

Ei tämä Östersundom suoraan Linnaisiin liity, vaikka Linnaisten fb sivulla oletkin sen laittanut.

Meinasin kommentoida Linnaisten fb palstalla kommenttiasti liittyen omakotiyhdistyksen lausuntoon uudisrakentamisalueesta. Se ei ollut lainkaan hyvin perusteltu vaan hätäisesti kyhätty anteeksipyytävän aneleva viesti kaupungille. Ei siihen ollut saatu/ haluttu selkokielellä edes sen vertaan, että asukkaissa on paljon metsän rakentamista vastustavia.

Mikä mahtaa aikanaan olla kaupunginvaltuutetun kanta äänestettäessä Linnaisten metsän kohtalosta.

9.9.2017 15:09
Jussi Koponen

Asiaa käsiteltiin yleiskaavan hyväksynnässä. Olin ainoa joka puhui valtuustossa tuolloin Linnaisten metsän puolesta.

11.9.2017 21:49
Sirpa Kauppinen

Entäs nyt? Se kiinnostaa asukkaita.

Silloin oli silloin nyt on nyt....

15.9.2017 7:11
Jussi Koponen

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
8.9.2017

Östersundomin kallis kaava ja aloitteet mm. ikäihmisten yhteisöllisestä asumista ja ysiluokkalaisten kesätöistä

Kaupunginhallituksessa Östernsundomin yleiskaava, sekä mm. aloitteet Ikäihmisetn yhteisöllisestä asumista, lautakuntien päätöksenteon avoimuudesta, ysiluokkalaisten kesätyösetelistä sekä tori- ja pienkaupan edistämisestä. 

Östersundomin kallis kaava

  • Luottamushenkilöiden Östistoimikunnassa muistutettu luontoalueista, kulttuurimaisesmasta ja siitä että metron rinnalla pidetään myös pikaratikkavaihtoehtoa. Metro on ollut helsingin valmistelevien virkamiesten johtotähti. Nyt luottamushenkilöiden sijaanvirkamiehet muodostavat toimikunnan, ja kaava Vantaan lausungoehdotus on jokseenkin positiivinen metroa kohtaan.
  • Pikaratikkalla on metroa suurempi kulkutapaosuus kuin metrolla.
  • Suurempi osa alueen ihmisistä on menossa kehille, ei keskustaan, joten keskustan lisäksi tarvittaan vähintään yhtä vahvat yhteydet poikittalsiliikenteeseen.
  • Pikaratikka jatkuisi Vantaan raidejokerina Hakunilan ja Tikkurilan kautta Myyrmäkeen ja Espooseen saakka.

Pikaraitiotie siis tukisi myös paitsi matkustajien matkustamista sinne minne ne menevät, niin myös poikittaisen joukkoliikenteen rakentamista. Se taas on ihan ydinasia pk-seudun kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Kehätiet ruuhkautuvat nopeimmin. 

  • Pikaratikat voivat kulkea yhtä nopeasti kuin metrot, vetää isot ihmismassat kuten metro, mutta on vat huomattaasti halvempia. 
  • Jos metro pysyisi budjetissa, Vantaan osuus on taloudellisesti raskas. En usko että itämetro pysyy budjetissa, sillä se on alibudjetoitu samalla tavalla kuin Espoon metro.
  • Pikaraitiotie mahdollistaa tiiviimmän kaupunkinrakenteen pienempien turvavyöhykkeiden ja pienemmän kaarresäteen ansiosta. Myöskään pikaraitiotien "asemat" eivät vie yhtä paljon tilaa. 
  • Hintaeroihin vaikuttaa myös pikaraitiotien ruohoraiteen mahdollisuus "elää" samassa tasossa muun "elämän" kanssa. Metro tulee pitää eri tasossa jokaisen elementin kanssa sillä se ottaa maasta sähkön.

Ja miksi ratikan saaminen on tärkeä? Tässä kuvapari liiketeestä ja joukkoliikenteestä (HSL/2015): 

Kuva: Automatkat (kuva: HSL 2015 )

Kuva: Joukkoliikenteellä kuljetut matkat eräänä aamuruuhkatuntina (HSL 2015)

Poikittainen joukkoliikenne puuttuu. Kehäteiden ruuhkautumiskehitys on nopeinta. Liikenne tulee matelemaan, vaikka koko ajan rakennettaisiin lisäkaistaa. Se alkaa olla koko seudun kilpailukykykysymys,ja ätllä paikalla se tarkoitaa koko Suomen elinkeinoelämän haittaa.

Se vaikuttaa myös kasvihuonekaasupäästöihin ja pienhiukkaspäästöihin. Liikenteen nostaminen raiteille on tehokkainta, sillä nuo liikennemäärät eivät buseihin mahdu. Ja näiden raiteiden on kuljettava nopeasti ja ketterästi jotta ne ovat kilpailukykyisiä autoilun kanssa. Nykyinen kaavavaraushan on jotani museoratikan ja pikaratikan välimaastoa.

Taloudella on myös iso merkitys. Östersundomin emtro on niin kallis, että sen hinnalla saisi usesamman rakennettua Östersundomin pikaraitiotien lisäksi kehätieden ruuhkautumista hillisevät runkolinjat lähes valmiiksi.

Tottakai se pikaraitiotie nostaa alueen elinvoimaa, asuntojen haluttavuutta ja lisää työpaikkojen sijoittumista. Nyt nopeimmin uusia työpaikkoja syntyykin paljon kehille. Kaikki eivät keskustaan mahdu. Pikaraitiotie on Vantaan vahvin elinkeinopoliittinen keino vahvistaa alueitaan. 

Takaisin Östersundomiin. Vantan lausuntoehdotus on varsin metromyönteinen, suorastaan lähtee metrosta liikkelle.

"Östersundomin yhteinen yleiskaavalla suunnitellaan pääkaupunkiseudulle uutta kasvusuuntaa itään. Kaava mahdollistaa asuntojen rakentamisen n. 80 000 - 100 000 uudelle asukkaalle ja n. 15 000 - 30 000 uutta työpaikkaa. Kaava perustuu tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään, jonka rungon muodostaa itämetron jatkaminen Mellunmäestä Sipoon Majvikiin. Kaavan toteuttaminen edellyttää metroyhteyden sitovaa toteuttamispäätöstä. Kokonaiskerrosalaksi on arvioitu n. 5,9 – 8,1 milj. k-m², josta asumista on 4,2 - 5,3 k-m². Tehokkain rakentaminen sijoittuu meren ja Porvoonväylän väliselle vyöhykkeelle metroasemien, Uuden Porvoon tien ja samansuuntaisen uuden pääkadun yhteyteen."

Haasteena Östersundomin rakentamisessa on herkät luontoalueet, alueen syrjäisyys ja metron kalleus. Osin myös (Vantaan alueilla) huono rakennusmaa. Huomattavasti järkevämpää olisi rakentaa Vehkala, Ruskeasanta, Kivistö, Vantaankoski, Leinenä ja muut juna-asemien seudut valmiiksi ensin. Näillä kulkee jo olemassa oleva junaliikenne 10 minuutin välein sekä keskustaan että toiseen suuntaan.  Sama koskee myös Espoon radanvartta, jossa on pysäkkejä joide toinen puli on lähinnä peltoa. Tulee muistaa, että Östersundomn on keskustasta metrolla paljon kauempana kuin nämä pysäkit junalla.

Uusi kaavaehdotus sisältää vähemmän arvokkaita luontokohteita tuhoavia haja-asutusta, ja enemmän spottimaisia tiheämmn rakennettuja lähiöitä. Kaavaehdotus kuitenkin ilman toteutettua pikaraitiotietä kehien suuntaisesti ruuhkautta ne niin pahoiksi, että koko seutu kärsii. 

Täytyy myös muistaa se, että Metron kustannukset ovat korkeat verrattuna pikaraitiotiehen. Tämä vaikuttaa lipunhintoihin, palvelutasoon ja siihen, jääkö rahaa myös poikittaisen joukkoliikenneverkon rakentamiseen.

Kuva: Helsingin liikenneviraston arvio 2015 metron ja pikaraitiotien kustannuksista. Metron kustannukset ovat käytännössä nousseet selkeästi länsimetrossa. Pikaraitiotie mahdollistaa myös metroa piiviimmän kaupunkirakenteen penemmällä kaarresäteellä, asemilla/pysäkeillä ja turvavyöhykkeillä.

Kun kävin tapaamassa helsingin liikenneviraston suunnittelijoita, tuli selväksi että nuorempi polvi oli pikaratikan kannalla, mutta vanhemat roikkuivat yhä metrossa. Eläköityminen tulee muuttamaan näkökulman 70-luvun tulevaisuudesta 2000 -luvulle. Sitä ennen suunnittelua ei kannata juntata väärille raiteille.

Aloitteita

Sirpa Siru Kauppisen aloitteet

Virkamiesten vastaus: "Vantaa on rakentamassa kaupunkitasoista hyvinvointiohjelmaa vuosille 2018-2021. Ohjelman rakentamisen yhteydessä Vantaan sosiaali- ja terveystoimi huomioi suunnittelussaan ikääntyneiden erityistarpeet erilaisten asumismuotojen kehittämiseksi huomioiden myös yhteisöllisen asumisen." 

Vastaus tähän: "Kuntalain 101 §:n 1 momentin mukaan valtuuston kokoukset ovat julkisia, jollei kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi tai jollei valtuusto muuten painavan syyn vuoksi jossakin asiassa toisin päätä. Muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat kuntalain 101 §:n 3 momentin mukaan julkisia vain, jos toimielin niin päättää eikä kokouksessa käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan toimivalta päättää kokouksen pitämisestä julkisena on toimielimellä itsellään. Harkinta on aina tapauskohtaista. Vakiintuneesti kunnallisessa päätöksenteossa on katsottu, että julkisen kokouksen pitäminen muualla kuin valtuustossa on poikkeus pääsäännöstä. Toimielin päättää julkisen kokouksen järjestämisestä esittelijän esityksestä. Kokousten järjestäminen julkisena voi olla tarkoituksenmukaista silloin, kun niissä käsitellään yleistä mielenkiintoa herättävää asiaa tai asioita. Tällöin on myös käytännössä turvattava yleisön mahdollisuus saada julkisesta kokouksesta tieto sekä seurata kokousta. Mahdollisen yleisön läsnäolo sekä kokouksen lähettäminen verkkosivuilla edellyttää käytännössä kokouksen pitämistä valtuustosalissa. Kaupunginhallitus harkitsee tapauskohtaisesti, onko sen kokous tarkoituksenmukaista järjestää julkisena." 

Eli periaatteessa kaupunginhallitus voi avata yksittäisen kokouksen. Aika ei ole vielä kypsä avoimuuden lisäämiselle. 

Vaula Norrenan aloitteet

Nykyisessä mallissa on turhaa byokratiaa, eikä se kannusta koululaisia hakemaan näitä. Helsingissä nuori saa sen taskuunsa (sähköinen tunnus, jolla yritys saa palkkarahat). Helsinginssä ensimmäisenä vuonna on jo 25 % käyttänyt tätä, eli tämä malli on aika onnistununeempi kuin Vantaan.  

Tässä koko lista: 

Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus
11.9.2017 17:00
Esityslista

§

Liitteet

Otsikko

 

-

Esityslistan kansilehti

1

-

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

2

-

Pöytäkirjan tarkastaminen

3

-

Kuntalain 92 §:n mukaista ottomenettelyä varten saapuneet pöytäkirjat ja päätökset/KN

4

-

Kaupunginvaltuuston 28.8.2017 pitämän kokouksen täytäntöönpanot/KN

5

-

Valtuustovaliokunnan täydentäminen (kvalt) / KN

6

1 kpl

Mate Yehudan piirikunnan vierailukutsu 6.-10.11.2017 / KN

7

-

Vanhusneuvoston nimeäminen toimikaudelle 2017-2019 / KN

8

1 kpl

Vantaan kaupungin edustajien nimeäminen Tiedekeskussäätiön valtuuskuntaan toimikaudeksi 2018-2021 (kvalt) / KN

9

1 kpl

Valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteiden muuttaminen / KN

10

-

Eron myöntäminen Antti Karille Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsenen tehtävästä ja täydennysvaalin toimittaminen (kvalt) / KN

11

1 kpl

Vastaus Juha Malmin ja 18 muun valtuutetun aloitteeseen vanhus- ja vammaisneuvoston edustajan puhe- ja läsnäolo-oikeudesta kaupunginvaltuuston kokouksissa / KN

12

1 kpl

Vastaus Sirpa Kauppisen ja 16 muun valtuutetun aloitteeseen lautakuntien päätöksenteon avoimuuden lisäämiseksi (kvalt) / KN

13

-

VTK Kiinteistöt Oy:lle myönnetyn omavelkaisen takauksen allekirjoittaminen / ML

14

1 kpl

Vastaus Vaula Norrenan ja 19 muun valtuutetun aloitteeseen kesätyösetelistä jokaiselle Vantaan yhdeksäsluokkalaiselle (kvalt) / JN

15

-

Terveyspalvelujen johtajan viran haettavaksi julistaminen / JTS

16

1 kpl

Vastaus Sirpa Kauppisen ja 20 muun valtuutetun aloitteeseen ikäihmisten yhteisöllisen asumisen mahdollistamiseksi (kvalt) / JTS

17

-

Allekirjoitettuja kauppakirjoja, kauppakirjan korjaus, luovutuskirjoja, vaihtokirjoja ja maankäyttösopimuksia / HP

18

1 kpl

Vastaus Vaula Norrenan ja 22 muun valtuutetun aloitteeseen pienten liiketilojen kauppahalleista tai kauppakäytävistä (kvalt) / HP

19

3 kpl

Vantaan kaupungin lausunto Östersundomin yhteisestä yleiskaavaehdotuksesta (kvalt) / HP

20

1 kpl

Asemakaava 403500 ja tonttijako, 40 Ylästö / Sutars 2 / HP

21

3 kpl

Maankäyttösopimus/ A. Kunnallistekniikan rakentamissopimus ja B. Esisopimus määräalan kaupasta / Asemakaava nro 403500 / HP

22

1 kpl

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös kaupunginhallituksen etuostoa koskevasta päätöksestä tehtyyn valitukseen / HP

23

2 kpl

Tontin 92-25-100-1 vuokraaminen ajoneuvojen renkaiden vähittäiskauppaliikettä ym. varten Vehkalassa / Rakennusliike Koivukoski Oy perustettavan yhtiön lukuun / HP

* * *

Asiasanat: Metro, pikaraitiotie, pikaratikka, joukkoliikenne, Östersundom, kaavoitus.

Edit: Lisäsin 11.9.2017 kuvan ja kappaleen ja metron ja pikaraitiotien kustannusvertailusta.

Ei tämä Östersundom suoraan Linnaisiin liity, vaikka Linnaisten fb sivulla oletkin sen laittanut.

Meinasin kommentoida Linnaisten fb palstalla kommenttiasti liittyen omakotiyhdistyksen lausuntoon uudisrakentamisalueesta. Se ei ollut lainkaan hyvin perusteltu vaan hätäisesti kyhätty anteeksipyytävän aneleva viesti kaupungille. Ei siihen ollut saatu/ haluttu selkokielellä edes sen vertaan, että asukkaissa on paljon metsän rakentamista vastustavia.

Mikä mahtaa aikanaan olla kaupunginvaltuutetun kanta äänestettäessä Linnaisten metsän kohtalosta.

9.9.2017 15:09
Jussi Koponen

Asiaa käsiteltiin yleiskaavan hyväksynnässä. Olin ainoa joka puhui valtuustossa tuolloin Linnaisten metsän puolesta.

11.9.2017 21:49
Sirpa Kauppinen

Entäs nyt? Se kiinnostaa asukkaita.

Silloin oli silloin nyt on nyt....

15.9.2017 7:11
Jussi Koponen

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.