3.9.2017

Korjataanko terveydelle vaaralliset koulut?

Kaupungnvaltuusto pyrkii ratkaisemaan sisäilmaongelmat. Jotta se onnistuu, sisäilmakorjausrahat on nostettava 2,3 miljoonasta lähemmäs Espoon tasoa 10 miljoonaan. Oirekyselyllä on selvitettävä mitä on korjattava ensisijaisesti eli pistettävä käytännössä terveysperusteisesti investointiohjelma uusiksi. Rakentamisessa on jalkautettava Kuivaketju10-malli. Ja paljon muuta.

  • Oirekysely kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin, jotta tiedetään mitkä ovat terveydelle vaarallisia. Investointisuunnitelma tulee päivittää tulosten tultua. THL:n uusi kysely ilmestyy helmikuussa. (Toteutettava toimialat yhdessä, esimerkiksi sosiaali- ja terveytoimen sitova tavoite 2018)
  • Sisäilmakorjausraha tulee nostaa 10 miljoonaan euroon lähemmäes Espoon tasoa (nyt noin 2,3 miljoonaa/vuosi). Espoossa pn kaikki muutki korjausrahat suurempia.
  • Uudis- ja korjausrakentamisessa tulee jalkauttaa kuivaketju10-malli (Maanköytön sitova tavoite tsrategiakaudelle).
  • Altistuneille sopivat väistötilat hankitaan sekä länsi- että itä-Vantaalle Nurmijärven malliin.  
  • Investintiohjelman koulu- ja päiväkotirakentaminen kaksinkertaistetaan, jotta huonokuntoisimmista kouluista päästään eroon. (Strategiakausi)
  • Rakentamalla uusia puuelementtiouluja ja kuivassa rakennettuja pakettirakennuksia sekä hirsikouluja Vantaa laskee rakentamisen hintaa ja väistötilakustannuksia. Espoo ja Ranua rakensivat puuelementtikoulut parissa kuukaudessa, paljon nopeammin kuin Vantaa saa hankittua väistöparakeita. Koulun voi purkaa ja uuden rakentaa näin kesän aikana. Uusien terveiden koulujen rakentaminen kannattaa taloudellisiestikin tehdä etupainotteisesti: velan hinta on nyt poiikkeuksellisen halpaa, ja sisäilmaongelmien terveyskustannukset ja sairaspoissaolot painavat miljoonilla euroilla joka vuosi Vantaan taloutta.
  • 70-luvun sisäilmaongelmaisten rakennustan laajennukset kannattaa taloudellisesti toteuttaa uudisrakennuksina, sillä moniongelmaisten betonipunkkereiden (Kivimäki, Uomarinne ja Peltola) eliniän odote on lyhyt. Investointeja kannattaisi tarkastella pidemmällä aikajänteellä. Vuosikymmeniä verorahoja syövät korjaus- ja tutkimuskierteet on katkaistava.
  • Altistuneita ei pakoteta terveydelle haitallisiin koulukeiluihin (sivistystoimi).
  • Vantaalle luodaan sisäilmastrategia jonka ehdotus sisältää keinot sisäilmaongelman ratkaisemiseksi.

TALOUDELLISIA HAASTEITA

Hallinnon näkökulma on pisimmillälän 4 vuotta, ja toimialoilla on rajat joiden mukaan optimoidaan toimintaa. Tässä 5 pointtia:

 
Terveiden koulujen lakkauttaminen
Tuomelan koulun ei toimi enää paikallisten lähikouluna. Hallinnon arvovallan säilyttämisen sijaan tarvitaan oppilaan näkökulmaa. Mutta on huomioitava myös hinta: Tuomelan laajennuksen hinta per oppilaspaikka on halvempi kuin vaikkapa Rajatorpan korjausten ja uudisrakenusten oppilaspaikkojen hinnat. (Ja tässäkin Tuomelan laajennus tulisi tarkastella taloudellisesti vielä järkevämmäksi.)
 
4 miljoonaa kaivoon joka vuosi
Kun puhutaan taloudesta, kannattaa muistaa se noin 4 miljoonaa (varovainen Kosteus- ja hometalkoiden arvio Vantaan kokoiselle väestölle) joka valuu joka vuosi suorina sisäilman aiheuttamina terveyskuluina ja sairaspoissaoloina hukkaan. Ja siinä ei ole edes pitäaikaisvaikutuksia, työkyvyttömyyksiä jne. Ja arvio ei edes huomioi sitä, että Vantaalla on poikkeuksellisen paljon sisäilmaongelmaisia kouluja.
 
Korjaamis-tutkimis -kierre
Kannattaako mättää rahoja joka vuosi sisäilmakorjauksiin kunnes uuden koulun hinta on tuhlattu saamatta koulua kuntoon. Moni koulu on tutkimus-korjauskierteessä "taloudellisten tavoitteiden" ja "budjettikaton" johdosta, minkä todistaa tutkimusraporttit joka toiselta vuodelta ja oireiden jatkuminen. 70-luvun betonipunkkereiden eliniän tekohengittäminen on taloudellisesti järjetöntä.
 
Koulu tulee korjata 26 kertaa
Ja olisihan se kiva siirtyä tiivistyskorjauksista (teipit nurkissa) kerralla kuntoon - menettelyyn, jos olisi sitä sisäilmakorjausrahaa se 10 miljoonaa niin kuin Espoolla. Vantaalla tutkittiin hometalojen tiivistyskorjauksia ja 26:sta tiivistyskorjauksesta onnistui vain yksi. Eli koulu pitää nykymetodeilla korjata keskimäärin 26 kertaa ennen kuin tulee kuntoon! (https://www.rakennuslehti.fi/2015/10/vantaalla-vain-yksi-26sta-hometalon...)
Tällainen on kallista pelleilyä, vaikka aina löytyy konsultteja jotka suosittaa mitä halutaan.
 
Rakentamista tuplahintaan
Onko Vantaalla varaa jatkaa rakentamista tuplahintaan? Kilpailutukset tulee saada sellaisiksi, missä puuelementtikoulut ja pakettitalot voivat pärjätä. Nyt kilpailutetaan ensin vau-arkkitehtuurin betonimötkäle (vaikkapa surullisen kuuluisa Kannisto) ja sitten sen eksakti toteutusurakka. Miten paljon säästetään jos vaikkapa urheilukentän pukukopiksi kelpaisi 1,3-2 miljoonan sijaan 300 000 euron pakettalovalmistajan ratkaisu, joka kootaan kuivissa tiloissa? Sellaisia käytetään pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Kävin investointibudjettia läpi koulujen osalta. Kivimäkeä, Uomarinnettä (urakkakilpailun tulos jo listalla, voi olla myöhäistä) ja Peltolaa ehdotellaan laajennettavaksi, mutta näiden sisäilmaongelmaisten betonibunkkereiden elinikä ei tule olemaan niin pitkä että homma kannattaa, eikä niiden sisäilmaongelmia ole saatu runsaista korjauksista kuntoon. Puskutraktori ja uusi puuelementti koulu kesässä pystyyn, niin ei tarvitse väistötilojakaan. Esim. Peltolassa sädesientä.
Eikä Mikkolaa edes ole investointilistalla, kun Tilakeskus "ei tiedä ongelman syytä". Ongelman syyn löytämättömyys on ihan tyypillistä sisäilmatutkimuksille. Mutta se ei poista tarvetta siirtää porukka pois. Monenko opettajan ja lapsen pitää menettää terveytensä ja työkykynsä? 

KOULUINVESTOINNIT

  • Uomarinteen koulun laajennus (2018): Kannattaa korvata uudella, jolla pidempi käyttöikä. Laajennettavaksi esitetyss koulussa on homeen ja viemärin hajua, ja sitä on korjattu ja tutkittu vuosia eikä sisäilma aiheuttamaa terveyshaittaa ole saatu poistettua. 1973 valmistunutta betonibunkkeria ei todennököisesti saada kuntoon. Puuelementtikoulun voisi rakentaa ensi kesän aikana, jolloin väistötiloja ei tarvita. Koska urakan valitseminen on Teknisen lautakunnan listalla jo tällä viikolla, voi olla että tässä ollaan auttamattomasti myöhässä, vaikka uusi koulu tulisi pitkällä juoksulla halvemmaksi.

Kuva: Uomarinteen koulu Myyrmäessä on yli 700 oppilaan alakoulu. (Kuva: Wikipedia)

  • Aurinkokivi II vaihe ja Ylästön koulun laajennus (2019) (korvaavat Vantaakosken koulun): Kiireelliset ja tarpeelliset, sillä Vantaankoski on terveysriski. 
  • Rajatorpan uusi koulurakennus (2019): Vanhimman eli Ilpolan koulurakennuksen sisäilmaongelmat aiotaan korjata ja kellariin rakentaa oppimistiloja. Korjaamisen onnistuminen on riski. Jos vanhan puolen sisäilmaongelmat jatkuvat uuden Hämeenkylän koulun voisi toteuttaahieman suurempana, jotta lapsille löytyy puhtaita tiloja. Päärakennus puretaan. Rajatorpan kuntotiedot

Kuva: Rajatorpan uudempi koulu, joka puretaan. Vanhempi rakennus eli Ilpola on riski. Osa oppilaista ei voi enää käydä koulua, vaan on joutunut kotiopetukseen. Parakki on korvattu uudella parakilla.(Kuva: Wikipedia)

  • Hämeenkylän uusi koulurakennus (2019): Myöhässä. Edellisen valtuuston tahtotila oli selkeäsi hirsirakentamisen kannalla. Tarjouskilpailun kriteerit tulee avata ja tarkistaa, onko se suosinut betonirakentajia, ja tehdä tarjouskilpailun kriteerit, joilla puurakentaminen on järkevää. Asiasta käytiin kunnon debatti valtuustossa, mutta virkamiehet pitivät päänsä.
  • Jokiniemen koulun laajennus (2020): Jokiniemen koulua on korjattu ja tutkittu useita kertoa. Sisäilmatilanne tulee saada paremmaksi. Jokiniemen kuntotiedot.
  • Leppäkorven koulun laajennus korvaa Korson koulun: Syytä tehdä pikaiesti, sillä Korson koulu on terveysriski, ja koulun korvaamista on siirretty useita kertoa. Hyvä toteutustapa olisi puuelementtikoulu, jonka saa jonka saa parissa kuukaudessa pystyyn. Leppäkorpeen ei ole syytä toteuttaa uimahallia, sillä Korso-Koivukylä alueelle tarvitaan oikea rata, eikä uimahallin kosteutta kannata yhdistää koulurakennukseen. Liikuntapaikkaselvitys esitellään syksyllä. Nikinmäen koulun laajenusta kannattaa myös harkita budjettiin. Keskeisemmällä paikalla?
  • Kivimäen koulun peruskorjaus yhtenäiskouluksi (2021): Tulisi korvata uudella koullla, koska sisäilmaongelmaa ei ole saatu korjattua, eikä elinikä ole pitkä. Kivimäen kuntotiedot.

Kivimäen koulu Martinlaaksossa

Kuva: Martinlaaksossa sijaitseva Kivimäen koulu on rakennettu vuonan 1973. Tiloissa oireillaan useista korjauksista huolimatta. (Kuva: Wikipedia)

  • Viertolan tai Peltolan koulu: Kouluja on korjattu useaan otteeseen saamatta sisäilmaongelmaa kuntoon, jonka vuoksi kannattaisi tehdä uusi terve rakennus Peltolan koulun tilalle. Ennen kuin elinikää jatketaan jokavuotisilla remonteilla, pitää katsoa oirekyselyllä että siellä saa olla. Sädesienipitoisuudet ylittävät reippaasti asetuksenkin. Peltola on 70-luvun betonibukkeri, Viertola on hieman uudempi.
 

Kuva: Peltolan koulu on reilu 500 opplaan vuodelta 1974. Koulussa on mitattu asumisterveysasetuksen ylittäviä sädesienipitoisuuksia. Kesällä koulujen seinät korjattiin. Silti kouluna viikossa osa opettajista joutui sairaslomalle. Opettajien vaihtuvuus onkin suurta, 14 opettajaa aloitti tänä vuonna. (Kuva: Wikipedia)

  • Aviapoliksen koulu (2023).
  • Keimolan vuokrapaviljonkipäiväkoti- ja alakoulutilat
  • Jokiniemen koulun lähiliikuntapaikka
  • Mårtendals kampus lähiliikuntapaikoineen 

Investintibudjetitin tulee lisätä

  • Mikkolan koulu joka kannattaa korvata uudella. Molemmat Mikkolan rakennukset, Lyyra ja Vega, ovat olleet sisäilmaongelmaisia. Uudemassakin oireillaan vakavasti, mutta Tilakeskus ei tiedä mistä ongelmat johtuvat. Vain 11-vuotaassa koulussa on ollut mm. 7 vesivuotoa. Osa oppilaista on väistössä.) Mikkolan kountotiedot. Uusi koulu voisi olla nopeasti rakennettava puuelementtikoulu, sillä Ranualla altistuneetkin ovat voineet olla rakennuksessa.
  • Rakenteiltaan terveen Tuomelan koulurakennuksen laajennus. Hinta/oppilas on tässä huomattavasti halvempi kuin esimerkiksi Rajatorpan uudisrakennuksessa. Koulu tulisi saada paikallisten käyttöön, ja lopettaa oppilaidenpompottelu edes takaisin.

Samoin korjauksissa pidettävä huolta mm. seuraavien onnistumisesta sisäilman kannalta. Esimerkiksi

  • Kaivokselan koulun korjaus: koska koulussa oireillaa vakavasti, perusparannuksen yhteydessä on varmistettava että sisäilmaongelmat ratkaistaan. Ettei käy kuin Martinlaakson koulun, jota korjattiin 17 miljoonalla ilman että kosteudenlähdettä poistettiin.
  • Kanniston koulussa oireillaan ilmeisesti koska lattioita ei kuivattu kkunnolla, vaan kosteus jätettiin laattaan joka epoksoitiin luokkien kohdalla, muttei muualta. Koulu tulee korjata kunnolla.
  • VTK:n alaiset kiinteistöt tulee korjata ja uudisrakentaa samoin periaattein. 

Muita huomioita:

  • Kartanonkosken kentän kahdenmiljonna huoltorakennus on laskenut 1,3 miljoonaan (2018). Se maksaisi pk-seudun ulkopuolella 300 000e. Urheilukenttien huoltorakennuksia on tulossa Vapaalaan, Tikkurilaan ja Korsoon. Näiden huoltorakennukset tulisi toteuttaa 2 miljoonan sijaan 300 00:lla eurolla hyväksymällä myös pakettitalovalmistajien ehdotukset tarjouskilpailuissa.
  • Hämeenkylän väistötilakoulun liikuntahalli Sanomalaan. Tulee muistaa, että väistötilojen vuoksi tarvittavat bussit sanomalaan maksavat yli satatuhatta euroa vuodessa.

PÄIVÄKODEISTA

Huomioidaanko päiväkotien korjauksissa subjektiivisen päivähoidon rajauksen poiston vaikutukset? Tilantarve kasvaa sivistystoimen mukaan, mutta sivistystoimi ei ole muutonkaan varautunut rajauksen poistoon. Tärkeintä on kuitenkin että päiväkötien korjaukset priorisoitaisiin terveysperusteisesti. Tämä taas vaatii oirekyselyn.

TERVEYSPERUSTE VAI LASKENNALLINEN KORJAUSVELKA

Kuntatekniikan keskeinen tavoite taloussuunnitelmakaudelle on “Korjausvelan määrittämistyön jatkaminen Länsi-Vantaan alueella.” Korjausvelka on minimissä sisäilmaongelmamisissa kouluissa, sillä niihin on mätetty joka vuosi rahaa. Sen sijaan terveet koulut, jotka eivät ole vaatineet paniikkikorjauksia, näyttäytyvät tällaisessa laskelmassa purkukuntoisina. Esimerkiksi Hämeenkylän koululla oli pieni korjausvelka verrattuna Tuomelan kouluun. 

Tämän tavoitteen tilalle pitäisikin laittaa oirekyselyn perusteella terveysperusteisen priorisoinnin tekeminen

Korjaushankkeita ovat mm.

  • Havukosken koulun perusparannus (2018). Tässäkin on kiinnitettävä erityistä huomiota sisäilma-asoiden korjaamiseen.
  • Kuusikon koulun osittainen peruskorjaus (viemärin haju ja sisäilmaongelmat tulee saada pois) (2018),
  • Lehtikuusen koulun liikuntasalin peruskorjaus (2018),
  • Uomarinteen koulun vanhan osan muutostyöt (Uomarinteen koulu kannattaisi korvata uudella koulla eiklä laajentaa ja muutella) (2018),
  • Tikkurilan uimahallin osittainen peruskorjaus (tähän liittyy torpattu maauimala-hanke sekä syksyllä valmistuva liikuntapaikkaselvitys) (2018),
  • Tikkurilan kirjaston uusi hissi (jonka järkyttävän suuri hinta herätti viime vuonna ihmetystä) (2018).
  • Rajatorpan vanhan koulun 1-2 krs:n perusparannus (tämä on erittäin haasteellista saada kuntoon, moni on joutunut kotikouluun jo alaluokilla.)
  • Västersundoms Skolan perusparannus (ei suuria sisäilmaongelmia, korjattava herkällä kädellä satavuotiasta hirsirakennusta).
  • Kaivokselan koulu (koulu on sisäilmangelmainen vaikka sitä ei myönnetä, korjauksen onnistumista tulee arvioida),
  • Kilterin koulu (aiheuttaa niin ikään osalle oireita),
  • Kivimäen koulu (pitäisi korvata uudella)
  • Rajatorpan vanhan koulun 1-2 kerrokset (haateellinen kohde sisäilmaongelman poistamiseen.

Korjauksiin on budjetoitu reilu 27 miljoonaa/vuosi. Tämä on pieni raha tämän kokoiseen kaupunkiin. Ehkä siksi monet korjaushankkeet ovat epäonnistuneet, kuten Kanniston tai Martinlaakson korjas. Rakennusalan tutkimuksessa selvisi että 28:sta tiivistyskorjauskeat onnistui vain 1, joten ei ole ihme, jos sisäilmaongelmat eivät korjaannu Vantaalla, jossa hinta on tärkein prioriteetti.

Kaivokselan koulu on jo korjattu vuonna 2007.Remonttimiehet kurkkivat seinän koloista kellariin.me opettajat perässä.Kellari oli homeessa, mutta sitä ei remontoitu.Arvasimme jo silloin ettei remontti onnistunut.

12.4.2018 19:38
Jarianna Hakala

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi
3.9.2017

Korjataanko terveydelle vaaralliset koulut?

Kaupungnvaltuusto pyrkii ratkaisemaan sisäilmaongelmat. Jotta se onnistuu, sisäilmakorjausrahat on nostettava 2,3 miljoonasta lähemmäs Espoon tasoa 10 miljoonaan. Oirekyselyllä on selvitettävä mitä on korjattava ensisijaisesti eli pistettävä käytännössä terveysperusteisesti investointiohjelma uusiksi. Rakentamisessa on jalkautettava Kuivaketju10-malli. Ja paljon muuta.

  • Oirekysely kaikkiin kouluihin ja päiväkoteihin, jotta tiedetään mitkä ovat terveydelle vaarallisia. Investointisuunnitelma tulee päivittää tulosten tultua. THL:n uusi kysely ilmestyy helmikuussa. (Toteutettava toimialat yhdessä, esimerkiksi sosiaali- ja terveytoimen sitova tavoite 2018)
  • Sisäilmakorjausraha tulee nostaa 10 miljoonaan euroon lähemmäes Espoon tasoa (nyt noin 2,3 miljoonaa/vuosi). Espoossa pn kaikki muutki korjausrahat suurempia.
  • Uudis- ja korjausrakentamisessa tulee jalkauttaa kuivaketju10-malli (Maanköytön sitova tavoite tsrategiakaudelle).
  • Altistuneille sopivat väistötilat hankitaan sekä länsi- että itä-Vantaalle Nurmijärven malliin.  
  • Investintiohjelman koulu- ja päiväkotirakentaminen kaksinkertaistetaan, jotta huonokuntoisimmista kouluista päästään eroon. (Strategiakausi)
  • Rakentamalla uusia puuelementtiouluja ja kuivassa rakennettuja pakettirakennuksia sekä hirsikouluja Vantaa laskee rakentamisen hintaa ja väistötilakustannuksia. Espoo ja Ranua rakensivat puuelementtikoulut parissa kuukaudessa, paljon nopeammin kuin Vantaa saa hankittua väistöparakeita. Koulun voi purkaa ja uuden rakentaa näin kesän aikana. Uusien terveiden koulujen rakentaminen kannattaa taloudellisiestikin tehdä etupainotteisesti: velan hinta on nyt poiikkeuksellisen halpaa, ja sisäilmaongelmien terveyskustannukset ja sairaspoissaolot painavat miljoonilla euroilla joka vuosi Vantaan taloutta.
  • 70-luvun sisäilmaongelmaisten rakennustan laajennukset kannattaa taloudellisesti toteuttaa uudisrakennuksina, sillä moniongelmaisten betonipunkkereiden (Kivimäki, Uomarinne ja Peltola) eliniän odote on lyhyt. Investointeja kannattaisi tarkastella pidemmällä aikajänteellä. Vuosikymmeniä verorahoja syövät korjaus- ja tutkimuskierteet on katkaistava.
  • Altistuneita ei pakoteta terveydelle haitallisiin koulukeiluihin (sivistystoimi).
  • Vantaalle luodaan sisäilmastrategia jonka ehdotus sisältää keinot sisäilmaongelman ratkaisemiseksi.

TALOUDELLISIA HAASTEITA

Hallinnon näkökulma on pisimmillälän 4 vuotta, ja toimialoilla on rajat joiden mukaan optimoidaan toimintaa. Tässä 5 pointtia:

 
Terveiden koulujen lakkauttaminen
Tuomelan koulun ei toimi enää paikallisten lähikouluna. Hallinnon arvovallan säilyttämisen sijaan tarvitaan oppilaan näkökulmaa. Mutta on huomioitava myös hinta: Tuomelan laajennuksen hinta per oppilaspaikka on halvempi kuin vaikkapa Rajatorpan korjausten ja uudisrakenusten oppilaspaikkojen hinnat. (Ja tässäkin Tuomelan laajennus tulisi tarkastella taloudellisesti vielä järkevämmäksi.)
 
4 miljoonaa kaivoon joka vuosi
Kun puhutaan taloudesta, kannattaa muistaa se noin 4 miljoonaa (varovainen Kosteus- ja hometalkoiden arvio Vantaan kokoiselle väestölle) joka valuu joka vuosi suorina sisäilman aiheuttamina terveyskuluina ja sairaspoissaoloina hukkaan. Ja siinä ei ole edes pitäaikaisvaikutuksia, työkyvyttömyyksiä jne. Ja arvio ei edes huomioi sitä, että Vantaalla on poikkeuksellisen paljon sisäilmaongelmaisia kouluja.
 
Korjaamis-tutkimis -kierre
Kannattaako mättää rahoja joka vuosi sisäilmakorjauksiin kunnes uuden koulun hinta on tuhlattu saamatta koulua kuntoon. Moni koulu on tutkimus-korjauskierteessä "taloudellisten tavoitteiden" ja "budjettikaton" johdosta, minkä todistaa tutkimusraporttit joka toiselta vuodelta ja oireiden jatkuminen. 70-luvun betonipunkkereiden eliniän tekohengittäminen on taloudellisesti järjetöntä.
 
Koulu tulee korjata 26 kertaa
Ja olisihan se kiva siirtyä tiivistyskorjauksista (teipit nurkissa) kerralla kuntoon - menettelyyn, jos olisi sitä sisäilmakorjausrahaa se 10 miljoonaa niin kuin Espoolla. Vantaalla tutkittiin hometalojen tiivistyskorjauksia ja 26:sta tiivistyskorjauksesta onnistui vain yksi. Eli koulu pitää nykymetodeilla korjata keskimäärin 26 kertaa ennen kuin tulee kuntoon! (https://www.rakennuslehti.fi/2015/10/vantaalla-vain-yksi-26sta-hometalon...)
Tällainen on kallista pelleilyä, vaikka aina löytyy konsultteja jotka suosittaa mitä halutaan.
 
Rakentamista tuplahintaan
Onko Vantaalla varaa jatkaa rakentamista tuplahintaan? Kilpailutukset tulee saada sellaisiksi, missä puuelementtikoulut ja pakettitalot voivat pärjätä. Nyt kilpailutetaan ensin vau-arkkitehtuurin betonimötkäle (vaikkapa surullisen kuuluisa Kannisto) ja sitten sen eksakti toteutusurakka. Miten paljon säästetään jos vaikkapa urheilukentän pukukopiksi kelpaisi 1,3-2 miljoonan sijaan 300 000 euron pakettalovalmistajan ratkaisu, joka kootaan kuivissa tiloissa? Sellaisia käytetään pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Kävin investointibudjettia läpi koulujen osalta. Kivimäkeä, Uomarinnettä (urakkakilpailun tulos jo listalla, voi olla myöhäistä) ja Peltolaa ehdotellaan laajennettavaksi, mutta näiden sisäilmaongelmaisten betonibunkkereiden elinikä ei tule olemaan niin pitkä että homma kannattaa, eikä niiden sisäilmaongelmia ole saatu runsaista korjauksista kuntoon. Puskutraktori ja uusi puuelementti koulu kesässä pystyyn, niin ei tarvitse väistötilojakaan. Esim. Peltolassa sädesientä.
Eikä Mikkolaa edes ole investointilistalla, kun Tilakeskus "ei tiedä ongelman syytä". Ongelman syyn löytämättömyys on ihan tyypillistä sisäilmatutkimuksille. Mutta se ei poista tarvetta siirtää porukka pois. Monenko opettajan ja lapsen pitää menettää terveytensä ja työkykynsä? 

KOULUINVESTOINNIT

  • Uomarinteen koulun laajennus (2018): Kannattaa korvata uudella, jolla pidempi käyttöikä. Laajennettavaksi esitetyss koulussa on homeen ja viemärin hajua, ja sitä on korjattu ja tutkittu vuosia eikä sisäilma aiheuttamaa terveyshaittaa ole saatu poistettua. 1973 valmistunutta betonibunkkeria ei todennököisesti saada kuntoon. Puuelementtikoulun voisi rakentaa ensi kesän aikana, jolloin väistötiloja ei tarvita. Koska urakan valitseminen on Teknisen lautakunnan listalla jo tällä viikolla, voi olla että tässä ollaan auttamattomasti myöhässä, vaikka uusi koulu tulisi pitkällä juoksulla halvemmaksi.

Kuva: Uomarinteen koulu Myyrmäessä on yli 700 oppilaan alakoulu. (Kuva: Wikipedia)

  • Aurinkokivi II vaihe ja Ylästön koulun laajennus (2019) (korvaavat Vantaakosken koulun): Kiireelliset ja tarpeelliset, sillä Vantaankoski on terveysriski. 
  • Rajatorpan uusi koulurakennus (2019): Vanhimman eli Ilpolan koulurakennuksen sisäilmaongelmat aiotaan korjata ja kellariin rakentaa oppimistiloja. Korjaamisen onnistuminen on riski. Jos vanhan puolen sisäilmaongelmat jatkuvat uuden Hämeenkylän koulun voisi toteuttaahieman suurempana, jotta lapsille löytyy puhtaita tiloja. Päärakennus puretaan. Rajatorpan kuntotiedot

Kuva: Rajatorpan uudempi koulu, joka puretaan. Vanhempi rakennus eli Ilpola on riski. Osa oppilaista ei voi enää käydä koulua, vaan on joutunut kotiopetukseen. Parakki on korvattu uudella parakilla.(Kuva: Wikipedia)

  • Hämeenkylän uusi koulurakennus (2019): Myöhässä. Edellisen valtuuston tahtotila oli selkeäsi hirsirakentamisen kannalla. Tarjouskilpailun kriteerit tulee avata ja tarkistaa, onko se suosinut betonirakentajia, ja tehdä tarjouskilpailun kriteerit, joilla puurakentaminen on järkevää. Asiasta käytiin kunnon debatti valtuustossa, mutta virkamiehet pitivät päänsä.
  • Jokiniemen koulun laajennus (2020): Jokiniemen koulua on korjattu ja tutkittu useita kertoa. Sisäilmatilanne tulee saada paremmaksi. Jokiniemen kuntotiedot.
  • Leppäkorven koulun laajennus korvaa Korson koulun: Syytä tehdä pikaiesti, sillä Korson koulu on terveysriski, ja koulun korvaamista on siirretty useita kertoa. Hyvä toteutustapa olisi puuelementtikoulu, jonka saa jonka saa parissa kuukaudessa pystyyn. Leppäkorpeen ei ole syytä toteuttaa uimahallia, sillä Korso-Koivukylä alueelle tarvitaan oikea rata, eikä uimahallin kosteutta kannata yhdistää koulurakennukseen. Liikuntapaikkaselvitys esitellään syksyllä. Nikinmäen koulun laajenusta kannattaa myös harkita budjettiin. Keskeisemmällä paikalla?
  • Kivimäen koulun peruskorjaus yhtenäiskouluksi (2021): Tulisi korvata uudella koullla, koska sisäilmaongelmaa ei ole saatu korjattua, eikä elinikä ole pitkä. Kivimäen kuntotiedot.

Kivimäen koulu Martinlaaksossa

Kuva: Martinlaaksossa sijaitseva Kivimäen koulu on rakennettu vuonan 1973. Tiloissa oireillaan useista korjauksista huolimatta. (Kuva: Wikipedia)

  • Viertolan tai Peltolan koulu: Kouluja on korjattu useaan otteeseen saamatta sisäilmaongelmaa kuntoon, jonka vuoksi kannattaisi tehdä uusi terve rakennus Peltolan koulun tilalle. Ennen kuin elinikää jatketaan jokavuotisilla remonteilla, pitää katsoa oirekyselyllä että siellä saa olla. Sädesienipitoisuudet ylittävät reippaasti asetuksenkin. Peltola on 70-luvun betonibukkeri, Viertola on hieman uudempi.
 

Kuva: Peltolan koulu on reilu 500 opplaan vuodelta 1974. Koulussa on mitattu asumisterveysasetuksen ylittäviä sädesienipitoisuuksia. Kesällä koulujen seinät korjattiin. Silti kouluna viikossa osa opettajista joutui sairaslomalle. Opettajien vaihtuvuus onkin suurta, 14 opettajaa aloitti tänä vuonna. (Kuva: Wikipedia)

  • Aviapoliksen koulu (2023).
  • Keimolan vuokrapaviljonkipäiväkoti- ja alakoulutilat
  • Jokiniemen koulun lähiliikuntapaikka
  • Mårtendals kampus lähiliikuntapaikoineen 

Investintibudjetitin tulee lisätä

  • Mikkolan koulu joka kannattaa korvata uudella. Molemmat Mikkolan rakennukset, Lyyra ja Vega, ovat olleet sisäilmaongelmaisia. Uudemassakin oireillaan vakavasti, mutta Tilakeskus ei tiedä mistä ongelmat johtuvat. Vain 11-vuotaassa koulussa on ollut mm. 7 vesivuotoa. Osa oppilaista on väistössä.) Mikkolan kountotiedot. Uusi koulu voisi olla nopeasti rakennettava puuelementtikoulu, sillä Ranualla altistuneetkin ovat voineet olla rakennuksessa.
  • Rakenteiltaan terveen Tuomelan koulurakennuksen laajennus. Hinta/oppilas on tässä huomattavasti halvempi kuin esimerkiksi Rajatorpan uudisrakennuksessa. Koulu tulisi saada paikallisten käyttöön, ja lopettaa oppilaidenpompottelu edes takaisin.

Samoin korjauksissa pidettävä huolta mm. seuraavien onnistumisesta sisäilman kannalta. Esimerkiksi

  • Kaivokselan koulun korjaus: koska koulussa oireillaa vakavasti, perusparannuksen yhteydessä on varmistettava että sisäilmaongelmat ratkaistaan. Ettei käy kuin Martinlaakson koulun, jota korjattiin 17 miljoonalla ilman että kosteudenlähdettä poistettiin.
  • Kanniston koulussa oireillaan ilmeisesti koska lattioita ei kuivattu kkunnolla, vaan kosteus jätettiin laattaan joka epoksoitiin luokkien kohdalla, muttei muualta. Koulu tulee korjata kunnolla.
  • VTK:n alaiset kiinteistöt tulee korjata ja uudisrakentaa samoin periaattein. 

Muita huomioita:

  • Kartanonkosken kentän kahdenmiljonna huoltorakennus on laskenut 1,3 miljoonaan (2018). Se maksaisi pk-seudun ulkopuolella 300 000e. Urheilukenttien huoltorakennuksia on tulossa Vapaalaan, Tikkurilaan ja Korsoon. Näiden huoltorakennukset tulisi toteuttaa 2 miljoonan sijaan 300 00:lla eurolla hyväksymällä myös pakettitalovalmistajien ehdotukset tarjouskilpailuissa.
  • Hämeenkylän väistötilakoulun liikuntahalli Sanomalaan. Tulee muistaa, että väistötilojen vuoksi tarvittavat bussit sanomalaan maksavat yli satatuhatta euroa vuodessa.

PÄIVÄKODEISTA

Huomioidaanko päiväkotien korjauksissa subjektiivisen päivähoidon rajauksen poiston vaikutukset? Tilantarve kasvaa sivistystoimen mukaan, mutta sivistystoimi ei ole muutonkaan varautunut rajauksen poistoon. Tärkeintä on kuitenkin että päiväkötien korjaukset priorisoitaisiin terveysperusteisesti. Tämä taas vaatii oirekyselyn.

TERVEYSPERUSTE VAI LASKENNALLINEN KORJAUSVELKA

Kuntatekniikan keskeinen tavoite taloussuunnitelmakaudelle on “Korjausvelan määrittämistyön jatkaminen Länsi-Vantaan alueella.” Korjausvelka on minimissä sisäilmaongelmamisissa kouluissa, sillä niihin on mätetty joka vuosi rahaa. Sen sijaan terveet koulut, jotka eivät ole vaatineet paniikkikorjauksia, näyttäytyvät tällaisessa laskelmassa purkukuntoisina. Esimerkiksi Hämeenkylän koululla oli pieni korjausvelka verrattuna Tuomelan kouluun. 

Tämän tavoitteen tilalle pitäisikin laittaa oirekyselyn perusteella terveysperusteisen priorisoinnin tekeminen

Korjaushankkeita ovat mm.

  • Havukosken koulun perusparannus (2018). Tässäkin on kiinnitettävä erityistä huomiota sisäilma-asoiden korjaamiseen.
  • Kuusikon koulun osittainen peruskorjaus (viemärin haju ja sisäilmaongelmat tulee saada pois) (2018),
  • Lehtikuusen koulun liikuntasalin peruskorjaus (2018),
  • Uomarinteen koulun vanhan osan muutostyöt (Uomarinteen koulu kannattaisi korvata uudella koulla eiklä laajentaa ja muutella) (2018),
  • Tikkurilan uimahallin osittainen peruskorjaus (tähän liittyy torpattu maauimala-hanke sekä syksyllä valmistuva liikuntapaikkaselvitys) (2018),
  • Tikkurilan kirjaston uusi hissi (jonka järkyttävän suuri hinta herätti viime vuonna ihmetystä) (2018).
  • Rajatorpan vanhan koulun 1-2 krs:n perusparannus (tämä on erittäin haasteellista saada kuntoon, moni on joutunut kotikouluun jo alaluokilla.)
  • Västersundoms Skolan perusparannus (ei suuria sisäilmaongelmia, korjattava herkällä kädellä satavuotiasta hirsirakennusta).
  • Kaivokselan koulu (koulu on sisäilmangelmainen vaikka sitä ei myönnetä, korjauksen onnistumista tulee arvioida),
  • Kilterin koulu (aiheuttaa niin ikään osalle oireita),
  • Kivimäen koulu (pitäisi korvata uudella)
  • Rajatorpan vanhan koulun 1-2 kerrokset (haateellinen kohde sisäilmaongelman poistamiseen.

Korjauksiin on budjetoitu reilu 27 miljoonaa/vuosi. Tämä on pieni raha tämän kokoiseen kaupunkiin. Ehkä siksi monet korjaushankkeet ovat epäonnistuneet, kuten Kanniston tai Martinlaakson korjas. Rakennusalan tutkimuksessa selvisi että 28:sta tiivistyskorjauskeat onnistui vain 1, joten ei ole ihme, jos sisäilmaongelmat eivät korjaannu Vantaalla, jossa hinta on tärkein prioriteetti.

Kaivokselan koulu on jo korjattu vuonna 2007.Remonttimiehet kurkkivat seinän koloista kellariin.me opettajat perässä.Kellari oli homeessa, mutta sitä ei remontoitu.Arvasimme jo silloin ettei remontti onnistunut.

12.4.2018 19:38
Jarianna Hakala

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.