Valtuustossa 28.8. Myyrmäen keskusta ja kouluruoka
Myyrmäkeen rakennetaan tornitaloja ilman että ratikat mahtuvat aseman ohi. Kouluruokaan liittyvät lähiruoka- ja luomualoitteet tyrmätään ja 4 metsäaluetta rauhoitetaan.
Myyrmäki 2.0
Myyrnäen keskustaan rakennetaan uusiksi - 3 tornitaloa, asuntoja ja liiketiloja. Todella hieno suunnitelma päivittää Paalutorin parkkierämään eläväksi kaupunkitilaksi. Mielenkiintoista olisi tietää miten ehdotus eroaa arkkitehtikilpailussa asukkaiden valitsemasta vaihtoehdosta.
Kuva: Ote Hartelan ja kumppanien " I <3 Myrtsi" -kilpailuehdotuksen esittelystä.
Vaikka kaava vaikuttaa todella hienolta, muutamaan asiaan kannattaa kiinnittää huomiota:
- Ratikat uupuvat. Alueeseen liittyy ratikat, ja niille pitää olla tilaa päästä Myyrmäen keskustaan. Nykyisessä suunnitelmissa ne ovat siirretty pohjoiseen Jönsäksentielle. Tämän vuoksi 800 ihmistä tunnissa kahlaa sateen ja rännän läpi junasta ratikkaan ja ratikasta junaan.
- Kokoomus haikailee laajempaa liityntäpysäköintialuetta Myyrmäen keskustaan. Liityntäpysäköinti on tilaa Martinlaakson aseman kupeessa, samoin Vantaankoskella, Vehkalassa jne. Myyrmäki on kaupunkikeskusta, johon kuuluvat ratikat, torit, pikkukaupat ja ihmiset sen sijaan että se täyttyisi parkkipaikoista.
- Pienyrittäjille tulee löytyä liiketiloja muualtakin kuin kauppakeskuksesta, sillä isoissa kauppakeskuksissa jyllää ketjut. Pikkukaupat ja tori tarvitsevat sopivat tilat.
Myyrmäen kaavarungon esittely sekä kilpailuehdotukset löytyvät kaupungin sivuilla.
Myyrmäen kaavasta keskusteltiin kunnolla. Sainio (sdp) puhui parkkipaikkojen puolesta. Itse nostin esiin ratikat ja yhteisöllisyyden, torin sekä pienyritjien tilat "Kaupunkikeskustaan ei kuulu pysäköintiaavikot, sinne kuuluu viihtyisä ja meluton kävelykeskusta pikkupuotineen ja ratikat.". Norrena (vihr) puhui lämpimästi Myyrmäen yhteisöllisyydestä ja pienistä liiketiloista. Aura (vihr) muistutti että Myyrmannin alla on yli tuhat pysäköintipaikkaa.
Kouluruoka
Koulu- ja päiväkotiruoan laadusta oli kaksikin valtuustoaloitetta tehty. Vihreät haluavat lisätä ruuan kotimaisuusastetta, lähiruokaa ja luomun osuutta. Itse pidän äärimmäisen tärkeänä ruuan maukkautta ja riittävyyttä terveellisyyden luomun ja lähituotannon lisäksi. Lapset eivät saa jäädä nälkäiseksi.
Kostilainen (vihr) muistutti riskeistä joka liittyy ulkomaalaisiin raaka-aineisiin, ja ehdotti ruokastrategiaa Vantaalle.
Ansalehto-Salmi (kesk) toi esiin miten voidaan kilpailuttaa kotimaista ruokaa: Jos hankitaan kananliha tiloilta joissa nokkia ei katkota, se on viittaus kotimaiseen ruokaan, samoin sianliha, joka tuotetaan tilalta joka on tunnistettavissa ja jossa saparoita ei katkota. Keskusta puhui maatalousyrittäjien työstä.
Rauhoitusalueita
Maanantain valtuustossa on useamman metsäalueen rauhoittamainen: Pyymosanmetsä Petikossa, Silvolanmetsä Ylästössä, Furumossen-Tuomela Linnaisissa ja Tussinkoski Vallinojalla. Tämä on hieno lahja 100-vuotiaalle Suomelle.
Tarkoitus on kuitenkin tehdä nopeasti hoidollinen hakkuu ennen rauhoitusta. Olen huolissani siitä, että tuloksena on puupylväikkö eikä monimuotoinen metsä.
Esimerkiksi
"Tuomelan tammimetsä
- Tälle alueelle on hoito- ja käyttösuunnitelma saatava viipymättä. Jalopuumetsää on hoidettava ihan jatkuvasti.
- Hämeenkyläntien koillispuoli on aluevarauksessa varmaan siksi, että yhteys luonnonsuojelualueeseen siellä päässä olisi katkeamaton. Alueella on kuitenkin nuorta puustoa, jonka metsäsuunnitelman mukainen hoito jalojen lehtipuiden hyväksi, olisi hyvä suorittaa ennen suojelua. Se olisi alueelle eduksi.
- Furumossen –alueen kohdalla otetaan Rajatorpantien liikenneturvallisuusnäkökohdat huomioon "
Keskustelussa Kiilan alueen lahokaviosammal, suojelualueiden merkitseminen ja koko viherverkosto sai huomiota.
Tulospalkkiojärjestelmästä äänestettiin
Saramo (vas) äänestetytti aloitteensa johtajiston tulospalkkiojärjestelmän uudistamisesta tai siitä luopumisesta. 3 vihreää äänesti puolesta, suurin osa tyhjää ja 1 vastaan. Esitys hävisi, mutta sitä ovi viedä eteenpäin talousarviossa - ja ehkä ensi vuosi on jo kylsempi asialle. Itse vastustin koska tulospalkkiojärjestelmä on epäselvä eikä aina ohjaa palveluiden kannalta vastuulliseen suuntaan.
Joel Linnainmäki jätti aloitteen toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta
"Pelastakaa Lapset järjestön mukaan Suomessa elää jopa 160 000 lasta ja nuorta köyhyyden tai syrjäytymisen vaarassa. Suomalaisista 15 prosenttia ei ole suorittanut toisen asteen tutkintoa 25 ikävuoteen mennessä. Tilanne on erityisen synkkä pienituloisten perheiden lapsilla.
Suomen Lukiolaisten Liiton selvityksen mukaan lukion kokonaiskustannukset opiskelijalle ovat kolmen vuoden aikana jopa 2600 euroa. Ammattioppilaitoksessa kulut voivat olla tätäkin korkeampia työvälineiden hankinnan vuoksi. Ammatillisen koulutuksen kustannuksista ei kuitenkaan järjestelmällisesti saatavilla tarvittavia tietoja.
Vuoden 2018 nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan joka neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo rahapulan vaikuttaneen opintojen keskeytymiseen. Kokonaan ilman tutkintoa tai opiskelupaikkaa olevista nuorista lähes puolet kertoo rahanpuutteen karsineen heidän opiskeluvaihtoehtojaan.
Koulutuksen periytyminen on uhka mahdollisuuksien tasa-arvolle ja yhdenvertaiselle yhteiskunnalle.
Yllä olevan johdosta me allekirjoittaneet valtuutetut edellytämme, että Vantaan kaupunki
- selvittää missä määrin toisen asteen koulutuksen keskeytykset johtuvat taloudellisista syistä
- selvittää ammatillisen koulutuksen vuosittaiset kustannukset opiskelijoille
- ja esitämme, että kaupunki kehittää tiedonsaantia ja taloudellisen tuen muotoja toisen asteen opiskelijoille yhteistyössä järjestöjen kanssa opiskelijoiden yhdenvertaisuuden varmistamiseksi."
* * *
Muuta:
* * *
Avainsanat: Koulu- ja päiväkotiruoka, terveellisyys, koulupäivä, Myyrmäki.
Kirjoita uusi kommentti