16.8.2017

Koulurakentaminen voidaan tuplata

Sisäilmaongelmat painavat Vantaan taloutta miljoonilla euroilla joka vuosi. Kouluinvestointeja on usein siirretty vuosia eteenpäin. Sisäilmaongelmat aiheuttavat terveyshaittaa oppilaille ja opettajille. Joka vuosi useita opettajia menettää työkykynsä.

Kasvu tuo oppilaita

Huonokuntoisten koulujen lisäksi investointipaineita lisää odotettua suurempi väestönkasvu. Vantaan virallinen asukasennuste laahaa paljon jäljessä toteutuneesta. Vantaalle rakennetaan 12 000 – 15 000 uutta asuntoa neljässä vuodessa. Tänä vuonna valmistuu arviolta 4000. Neljän vuoden oppilasennuste on kuitenkin ynteensä vain 1250. Tätä voi olla tarpeen tarkistaa tulevaisuudessa.

Kouluinvestointeja tulee aikaistaa 

Investointisuunnitelman uudisrakentamista tulisi aikaistaa muutamalla vuodella. Myös käyttöikänsä päässä olevia 60-70 -luvun kouluja voisi peruskorjaamisen sijaan rakentaa täysin uusiksi, varsinkin jos sisäilmaongelmia ei ole saatu aiemmista korjauskista huolimatta kuntoon. Uusi koulu voisi kuitenkin kestää vuosikymmeniä pidempään kuin peruskorjaus. Esimerkiksi Martinlaakson koulun 17 miljoonan peruskorjaus ei poistanut sisäilmaongelmaa eikä kosteudenlähteitä.

Puolet halvemmalla voidaan rakentaa tuplatahtiin

Muualla rakennetaan puukouluja puoleen hintaan pääkaupunkiseudun betonikouluihin verrattuna. Tämä mahdollistaisi kaksi koulua yhden hinnalla. Sama toistuu muussakin rakentamisessa: pukukoppi Vantaalla maksaa 2 mljoonaa, kun Tuusula maksaa vastaavasta vain 300 000,-. 

Hirsikoulu ja puurakentaminen

Jos vanhempien puuhaama 400 oppilaan hirsikoulu saisi Vantaan kaupungiin hyväksynnän, se voisi autta montaa lasta säilyttämään terveyntensä. Rahoitus tulisi ulkopuolelta. Tämä ei sytyttänyt virkamiehiä. Kannattaisiko sitä kuitenkin kokeilla, jos sillä siitä tulisi samalla varmasti tarkoin tutkittu koulu sellaisilla materiaaleilla, joissa myös aiemmin muissa kouluissa latistuneet voivat opiskella. Näin kaikki koululaiset pääsisivät kouluun. 

Päiväkotipuolella eräs yksityinen palveluntarjoaja rakentaa hirsipäiväkoteja, sillä niissä sairaspoissaoloja on huomattavasti vähemmän. Tämäkin tekee hirsirakennuksista taloudellisesti kannatavampia. Esimerkiksi Myyrmäkeen on valmistumassa Hongan yksityinen hirsipäiväkoti.

CLT -rakenteessa on mahdollista toteuttaa nopeastikin kouluja puulementeistä jotka ovat joko tilaelementtejä tai täyspuisia seinäelementtejä. Myös tässä kosteus tasaantuu ihmisille optimaaliselle alueelle ja äänimaailma on betonirakenteita rauhoittavampi. Ranua suunnitteli ja rakensi puuelementtikoulun kesäloman aikana.

Erilaisia rahoitusmalleja 

Erilaiset rahoitusmallit koulurakenteamisen rahoittamiseksi tulee tutkia.

INVESTOINTISUUNNITELMA (2017 budjettista)

  • Uomarinteen koulun laajennus (2018): Onko homeenhaju ja viemärin haju saatu kuntoon? Korjattu ja tutkittu (japeruskorjattukin) mutta oireet jatkuvat. Voiko -73 valmistunutta betonibunkkeria saada enää kuntoon? Kannattaisiko korvata kokonaan uudella, niin käyttöikä olisi sitten pitka ja saisi terveen koulun?
-

Kuva: Uomarinteen koulu Myyrmäessä on yli 700 oppilaan alakoulu. (Kuva: Wikipedia)

  • Aurinkokivi II vaihe, ja Ylästön koulun laajennus (2019) (korvaavat Vantaakosken koulun): Hyvä. 
  • Rajatorpan uusi koulurakennus (2019): Vanhimman eli Ilpolan koulurakennuksen sisäilmaongelmat aiotaan korjata ja kellariin rakentaa oppimistiloja. Korjaamisen onnistuminen on riski. Jos vanhan puolen sisäilmaongelmat jatkuvat uuden Hämeenkylän koulun voisi toteuttaahieman suurempana, jotta lapsille löytyy puhtaita tiloja. Päärakennus puretaan.

Kuva: Rajatorpan uudempi koulu, joka puretaan. Vanhempi rakennus eli Ilpola on riski. Osa oppilaista ei voi enää käydä koulua, vaan on joutunut kotiopetukseen. Parakki on korvattu uudella parakilla.(Kuva: Wikipedia)

  • Hämeenkylän uusi koulurakennus (2019): Myöhässä. Edellisen valtuuston tahtotila oli selkeäsi hirsirakentamisen kannalla. Syksyllä nähdään miten Tilakeskus varmisti että hirsivalmistajat saadaan mukaan tarjouskilpailun kriteereitä tekemään. Tuleeko kilpailutuskriteerit pistää uusiksi mikäli hirsi/puuvalmistajia päästetä tarjouskilpailun kriteereiden tekoon mukaan?
  • Jokiniemen koulun laajennus (2020): Jokiniemen koulua on korjattu ja tutkittu useita kertoa. Sisäilmatilanne tulee saada paremmaksi.
  • Leppäkorven ja Nikinmäen koulujen laajennukset (2020, Korvaavat Korson koulun): Olisi syytä aikaistaa, sill Korson koulu on terveysriski, ja koulun korvaamista on siirretty useita kertoa. Voisiko tässä tapauksessa kokeilla puuelementtikoulua, jonka saa parissa kuukaudessa pystyyn?
  • Kivimäen koulun peruskorjaus yhtenäiskouluksi (2021): Kuinka pitkä elinikä tällä rakennuksella on ylipäätään jäljellä? Kannattaisiko tehdä kokonaan uusi ja terve tilalle? Tulisiko uusi halvemmaksi kuin peruskorjaus kun huomioi muutaman vuosikymmenen käyttöikää eteenpäin.

Kivimäen koulu Martinlaaksossa

Kuva: Martinlaaksossa sijaitseva Kivimäen koulu on rakennettu vuonan 1973. Tiloissa oireillaan useista korjauksista huolimatta. (Kuva: Wikipedia)

  • Laajennus Viertolan tai Peltolan koulu: Olisiko mahdollista katsoa että jos kouluja ei saada kuntoon (molemmissa avattiin seinät kesällä) niin tehdään kunnollinen uudisrakennus. Molempia kouluja tutkittu ja korjattu vuosikausia ja oireet jatkuvat. Ennen kuin elinikää jatketaan, pitää katsoa oirekyselyllä että siellä saa olla. Sädesienipitoisuudet pitää saada pois, nythän ne ylittää reippaasti asetuksenkin. Sellaisissa pitoisuuksissa ei saisi olla. Peltola on 70-luvun betonibukkeri, Viertola on hieman uudempi.
 

Kuva: Peltolan koulu on reilu 500 opplaan vuodelta 1974. Koulussa on mitattu asumisterveysasetuksen ylittäviä sädesienipitoisuuksia. Kesällä koulujen seinät korjattiin. Silti kouluna viikossa osa opettajista joutui sairaslomalle. Opettajien vaihtuvuus onkin suurta, 14 opettajaa aloitti tänä vuonna. (Kuva: Wikipedia)

  • Aviapoliksen koulu (2023).
  • Päiväkoteja en ole ehtinyt käydä läpi. 

Investointisuunnitelmassa olevien koulujenl isäksi ratkaisua odottavat mm. Mikkolan koulu, Kaivokselan koulu, Itä-Hakkilan koulu sekä muita. Esimerkiksi Mikkolassa osa oppilaista on väistössä terveyssyistä, ja moni opettaja on menettänyt työkykynsä. Tällainen tulee erittäin kalliiksi. Yksi kriisin ratkaisu voisi olla uusi puuelementtikoulu jonka saa nopeasti pystytettyä. Tämänkin jälkeen Mikkolan sisäilmaongelman laskua hoidetan vielä vuosikymmennet eteenpäin.

Jos sisäilmaongelmaa halutaan ratkoa, uusien koulujen investointitahti tulisi tuplata. Tämä onnistuu kun rakennetaan puoleen hintaan puusta. Näin saisimme huonokuntoisten koulujen tilalle uusia terveitä kouluja.

Samalla rakentamiseen laatu tulee nostaa paremmaksi. Lähes kaikki uudet koulut ovat osoittautuneet sisäilmaongelmaisiksi. Tämän vuoksi Vantaan tulee noudattaa Kuivaketju-10 metodeja uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa. Tämä minimoi pahimmat julkisen rakentamisen kosteusriskit niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin huollossakin. Helsinki on ajamassa tätä sisään, Oulussa se on jo käytössä.

Tehdään hirsi- ja puukouluja ja mahdollistetaan kuivassa rakennettujen pakettitalokoulujen tulo mukaan kilpailutuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hyväksytään myös "taivastaavat" tarjoukset. Pakettitalojen elementit rakennetaan kuivissa olosuhteissa, pystytetään nopeasti aurinkoisella säällä ja ovat hyvin halpoja. 

Rakentamisssa kannattaa suosia vähäpäästöisä materiaaleja, pelkkä M1-luokka ei riitä. Näin sisäilman kokonaispäästöt eivät nouse yli suositusten.

Joka tapauksessa koulut, jotka ovat jo käyttöikänsä päässä ja vakavasti sisäilmaongelmaisia korjauksista huolimatta, kannattaisi korjata uusilla, terveillä kouluilla. Uusien koulujen hinta voi hyvin olla pienempi kuin peruskorjauksen. 

* * *

Linkit: 

* * *

Avainsanat: Sisäilma, taloussuunnitelma, investointisuunnitelma, Vantaan kaupunki

Kirjoita uusi kommentti

CAPTCHA
Tällä kysymyksellä vähennän roskapostia.
Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi