Talous paremmaksi

Koulujen yms. huono kunto ja kunnan kasvu lisää velan tarvetta mutta laajentamalla kilpailutusta investointien hintaa olisi mahdollista laskea. Vantaan rakentama pukukoppi on 6 kertaa kalliimpi kuin Hyvinkään.

Vantaa ei ottanut viimevuonna lisää velkaa. Tässä 6 syytä miksi haasteet kuitenkin jatkuvat:

1. Viimevuonna oli poikkeuksellisen suuret maanmyyntitulot Kivistössä - yli 70 miljoonaa - ja ne painoivat velanoton nollatasolle.

  •  Vantaan tulee ostaa maita, kaavoittaa ja myydä ne kalliimmalla. Maan arvonnousun hyödyn tulee tulla ensisijaisesti kunnalle ja kuntalaisille, ei gryndeleille.

 2. Sote- ja maakuntauudistus vie ison osan tuloista, mutta jättää velat ja velanhoitokulut. Tämän lisäksi kaikkien kuntien tulee laskea kuntaveroa 12 prosenttiyksikköä, vaikka Vantaa on käyttänyt pois siirtyviin sote-palveluihin vain 10 prosenttiyksikköä, mikä luo noin 80 miljoonan euron säästöpaineen.

  • Kaupungin tulee vaikuttaa siihen, että Sote-uudistus valmistellaan asiantuntijoiden arvioiden perusteella, ei vain veroparatiisiyhtiöiden voittojen maksimoimiseksi.

 3. Kiinteistöomaisuus menettää arvonsa huonon huollon ja laaduttoman rakentamisen johdosta. Esimerkiksi Mikkolan 10-vuotiaan koulunrakennuksen 7 vesivuodon jälkeen on yhä märät villat vaihtamatta ja rakenteet avaamatta ja kuivaamatta - ja lattian alta löytyi vettä. Variston koulun katto vuoti 5 vuotta ennen korjausta. 

Huonon sisäilma vuoksi myös opettajia jää työkyvyttömäksi, sairaspoissaolot ovat yleisiä ja tulevat veronmaksajat eli lapset sairastuvat tai oppivat huonosti. Pelkät sairaspoissaolot, suorat terveyskulut ja työtehon lasku maksavat Vantaalle 4 miljoonaa euroa vuosittain. Syrjäytymisen kustannukset ovat suuremmat. Jos katto vuotaa, se kannattaisi korjata heti, ennen kuin kaikki on homeessa.

  • Kiinteistöhuolto on uudistettava. Korjaamalla heti, poistamalla kostuneet rakenteet ja varmistamalla kiinteistön kunto oirekyselyllä tai e-keräimellä Vantaa säästää turhia kustannuksia.
  • Rakentamalla kunnolla, välttämällä riskirakenteita ja vaatimalla takuukorjauksia säästöt nousevat.

 4. Investointitarpeet kaksinkertaistuvat väestönkasvun johdosta. Arvioitua nopeamman väestönkasvun vaatimat 28 päiväkotia ja kolme suurkoulua sekä tulevaisuudessa tarvittavat homekoulujen korvaamiset kasvattavat velkataakkaa.


Kuva: Invenstointitarpeet tulevat kaksinkertaistumaan nykyisestä, jolloin Talous- ja velkaohjelman sadan miljoonan investointikatto ei tule riittämään. Tämän lisäksi huonokuntoisten rakennusten korjausvelka on käynyt kohtuuttomaksi. Kuva budjetin esittelystä.

  • Uudet asukkaat tuovat myös verotuloja. Jos kaupunki ei hoida kouluja kuntoon, parhaat veronmaksajat katoavat toisiin kuntiin.

5. Tapa kilpailuttaa suunnittelu ensin arkkitehdeilla ja sitten kilpailuttaa yksilöllisen suunnitelman toteutus on erittäin kallis. Esimerkiksi pukukoppi urheilukentän laidalla maksaa näin 2 miljoonaa. Kaupungin käyttämiä rakennusyhtiötä on liian vähän jotta kilpailu laskisi hintoja.
  • Hyväksymällä pakettitalovalmistajien huoltorakennekset, puuelementtikoulut ja hirsirakennuttajat on säästetään kymmeniä miljoonia vuosittain.

6 . Leikkaukset syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa kasvattavat lähivuosien kuluja suuremmaksi. Esimerkiksi koulupudokkaiden ja nuorena syrjäytyvien määrä on liian suuri. Joka viides poika syrjäytyy, ja silti tukiopetuksessa pihistellään.

  • Esimerkiksi yhden ikäihmisen ryhmäkuntoutus maksoi 881 euroa. Ryhmän jäsenet käyttivät kuitenkin 1630 eurolla vähemmän terveydenhuollon palveluita. Ikäihmiset kannattaa pitää kunnossa ja kuntoutusta kannattaa tarjota. Se myös vähentää yksinäisyyttä ja lisää onnellisuutta.
  • Yksi peruskouluun investointu euro tuottaa 8 euroa takaisin. Tukiopetusta tulee riittää kaikille eikä opetuksessa kannata taloudellisesti pihistellä. 
  • 1 syrjäytynyt nuori maksaa miljoonan. Taloudellisesti tehokkainta syrjäytymisen ehkäisyä on lisäpanostus (Imatrakn malliin) lapsiperheiden varhaiseen tukeen sekä tarjoamalla laadukas varhaiskasvatus kaikille.

Kaupungin on muutettava ajattelutapojaan: palvelut eivät ole vain säästökohteita, vaan panostaminen kuntoutukseen yms. voi olla taloudellisesti erittäin kannattavaa. Kaupungin tulee etsiä sellaiset investoinnut palveluihin, jotka ovat hyvin kannattavia ja vähentävät voimakkaasti kuluja.

Kokonaistaloudellinen ajattelu säästäisi

Tilanne ei ole kuitenkaan niin synkkä kuin pelkät budjettiluvut näyttävät. Suotuisa työllisyyskehitys mahdollistaisi tulojen lisäyksen. Vantaalla on tällä hetkellä tuhat yksityisen sektorin työpaikkaa enemmän kuin Espoossa. Vantaan vahvuus on kasvu.

Tämän lisäksi fiksuilla ennaltaehkäisevillä panostuksilla kuntoutukseen, opetukseen ja perheiden palveluihin saataisiin tulevia sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia laskettua. 

Esimerkkejä: 

  • Lonkkamurtumat viedään suoraan leikkaavaan sairaalaan, ja leikataan vuorokauden sisällä. Kuntoutus aloitetaan jo leikakuspedillä, ja jatketaan kävelykuntoon. Puolet useampi lonkkansa murtanut parantuu ilmane ttä jää hoitolaitoksiin makaanaan, ja lähes puolet nopeammassa ajassa. Sain puhua Espoon hyvistä kokemuksista pari vuotta ennen kuin ne otettiin Vantaalla käyttöön. Espoo säästi jo useita miljoonia euroa. Sama malli on laajennettavissa moniin muihinkin vaurioihin ja tauteihin: oikea-aikainen hoitoon pääsy ja oikea hoito
  • Antamalla perheille tukea ennen kuin tilanteet kriisiytyvät kalliisiin (ja traagisiin) huostaanottoihin Imatralla on säästetty merkittävästi. Vantaalla vastaavaan panostukseen "ei ole varaa". Uusi laki kuitenkin edellyttää jonkintasoista tukea perheille, mikä on hyvä, vaikkakaan resurssit eivät ennaltaehkäisevälläkään puolella riitä.
  • Tukiopetuksesta on niistetty niin paljon että se ei riitä sitä tarvitseville. Kuitenkin joka viides poika syrjäytyy, ja yksi syräytynyt maksaa miljoonan.
  • Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ehkäisevät ongelmien kasvamista. Mutta hoidoksi tulisi saada useammin terapiaa, ei vain lääkkeitä, sillä lääkkeillä ei useimpiin masennuksiin ole todettu olleen parantavaa vaikutusta.
  • Vanhusten kotisairaanhoidon, jossa vanhuksille on aikaa hyvän hoitosuhteen luomiseksi, on todettu säästäneen paljon Hollannissa. Se vähentää kalliimpien lääkäripalveluiden tarvetta merkittävästi. Sen sijaan säästöt vanhusten kotihoidossa luovat kustannuksia lääkäripalveluihin.

Suurin helpotus tulee kuitenkin investointien eli rakentamisen paremmasta kilpailutuksesta. Esimerkiksi kahden miljoonan pukukoppi on mahdollista hankkia 300 000 euroon, jos suostutaan käyttämään pakettitalovalmistajia ja laajentamaan käytettyjä rakennusyhtiötä yli tavanomaisten.

Samoin kiinteistönhoitoa ja korjausprosesseja on parannettava pikaisesti, jotta kaupungin suurinta omaisuuserää - kiinteistöjä - ei tuhota.

Tarvitaan analyyttista päätöksentekoa

Kaikki valtuutetut eivät edes halua tietoa. Päätöksenteko pää puskassa tuottaa harvoin hyvää tulosta. SDP:n jäsenet poistuivat opetuslautakunan kokouksesta, kun rakennusmies halusi kertoa missä kouluissa on näkyviä korjaamattomia vesivahinkoja. Koulujen kunto ei kuulemma kuulu lautakunnalle, vaikka lautakunta tilaa remontit ja uudet koulut Tilakeskukselta.

Esimerkiksi pääpuolueet eivät halunneet tietoa Hevoshaan eri käyttövaihtoehtojen kustannusvertaulusta (Juha Simosen ja minun aloitte käyttövaihtoehtojen kustannusvertailun tuomisesta valtuustoon äänestettiin kumoon Kokoomuksen, SDP:n, RKP:n ja Keskustan voimin elokuussa 2016.)

Kouluverkkosuunnitelmaa laadittaessa ei koulujen terveellisyyttä haluttu selvittää esimerkiksi oirekyselyllä (aloitteeni oirekyselyn järjestämiseksi 2014). Tämä on jo tuonut ongelmia ja yllätyksiä (Mikkolan koulu, Hämeenkylän koulu jne.). Linkissä aloitteeseen saa tietää ketkä halusivat selvittää koulujen kunnon.

Ajoin Tuomelan koulua edes väistötilaksi, ja kaupunki on jo säästänyt tällä muutaman miljoonan. Koulusta ei ole varaa luopua. Päättäjien on myös oltava valmiit myöntämään virheensä - esimerkiksi koululakkautusten peruminen säästäisi noin 18 miljoonan investoinnit.

Kuntatalous ja veroprosentti

Vantaan valtiontuet ovat laskeneet samaan aikaan kun työttömyys on syönyt tuloveroja. Vantaalla puolueet sopivat Talous-  ja velkaohjelmasta velan kasvun taittamiseksi. Lähes kolmannes tuloista on liuennut 10 vuoden aikana. Kunta myös kasvaa.

Vantaalla ei ole korotettu veroja aikana jona lähes kaikki muut kunnat ovat niitä korottaneet. Vieläkin noin 40 prosentilla kunnista olisi yli 3 tuloveroprosenttiyksikön suuruinen sopeutuspaine 2019 mennessä rahoitustasapainon saavuttamiseksi. Se katetaan kunnissa velalla, verojen ja maksujen korotuksilla sekä palveluleikkauksille. Palveluleikkaukset saattavat jopa lisätä menoja, kuten Vantaalla on käynyt.

Sote-uudistuksen on ennustettu lisäävän kustannuksia, ja samalla uudistuksessa siirrettäisiin Pääkaupunkiseudun sairaanhoidosta 500 miljoonaa maakuntiin.

Paremmalla kuntoutuksella, nopeammalla hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisyllä voidaan vähentää reippaastikin kuluja, mutta se vaatisi ensin suurta panostusta ja toimintatapojen muuttamista. Pelkkä organisaatiomuutos ja yksityistäminen ei riitä. 

Mikäli kotimaista kysyntää ja vientiä ei saada käyntiin, taantuma jatkuu. Taloustieteilijät niin oikealta ja kuin vasemmalta kritisoivat voimakkaasti valtioneuvoston tietokonemallinnusta taloudesta sillä, että se ei huomioi hyvin työttömyyden ja syrjäytymisen vaikutuksia. Näiden vaikutusten kanssa tietyt palveluleikkaukset sekä nipistykset kotimaisesta kysynnästä eivät kannata.

Kotimaiseen kysyntään vaikuttaa eniten pienimmän tuloluokan tulot, silllä ne menevät eniten kotimaiseen kulutukseen, eivät sukanvarteen. Siksi leikkaukset esimerkiksi pienituloisilta eläkeläisiltä, opiskelijoita tai työttömiltä syventävät taantumaa.

Linkkejä: 

* * * 

Avainsanat: Velka, velkaantumien, TVO, Talous- ja velkaohjelma, kaupungin budjetti, Vantaa, taloussuunnitelma.

Tue vaalikampanjaani
-Pekka Haavisto
"Olen tutustunut Siruun mm. Vihreiden elinkeinopoliittisesa työryhmässä. Siru on vihreän talouden asiantuntija, jolla on näkemystä niin pk-yritysten toimintaedellytysten parantamisesta kuin yhteiskuntamme isoista tulevaisuuden haasteistakin. Hänellä on myös kykyä etsiä toimiva ratkaisuja. Tällaisia päättäjiä Suomi tarvitsee."
-Ville Niinistö
"Tunnen Sirun pitkältä ajalta ja voin suositella häntä lämpimästi mitä vaativimpiin valtiollisiin tehtäviin."
-Heidi Hautala
"Tunnen Sirun hyvin vihreiden puoluehallituksen työstä. Siru olisi erinomainen kansanedustaja, hän toisi eduskuntaan uutta virtaa. Hän on aktiivinen, suorapuheinen ja luova ja hänellä on todella hyvä asiantuntemus ympäristöpolitiikassa."
-Anni Sinnemäki
"Siru on tarmonpesä, jolla on laaja asiantuntemus ja kyky keksiä luovia ratkaisuja."
-Satu Hassi

Talous paremmaksi

Koulujen yms. huono kunto ja kunnan kasvu lisää velan tarvetta mutta laajentamalla kilpailutusta investointien hintaa olisi mahdollista laskea. Vantaan rakentama pukukoppi on 6 kertaa kalliimpi kuin Hyvinkään.

Vantaa ei ottanut viimevuonna lisää velkaa. Tässä 6 syytä miksi haasteet kuitenkin jatkuvat:

1. Viimevuonna oli poikkeuksellisen suuret maanmyyntitulot Kivistössä - yli 70 miljoonaa - ja ne painoivat velanoton nollatasolle.

  •  Vantaan tulee ostaa maita, kaavoittaa ja myydä ne kalliimmalla. Maan arvonnousun hyödyn tulee tulla ensisijaisesti kunnalle ja kuntalaisille, ei gryndeleille.

 2. Sote- ja maakuntauudistus vie ison osan tuloista, mutta jättää velat ja velanhoitokulut. Tämän lisäksi kaikkien kuntien tulee laskea kuntaveroa 12 prosenttiyksikköä, vaikka Vantaa on käyttänyt pois siirtyviin sote-palveluihin vain 10 prosenttiyksikköä, mikä luo noin 80 miljoonan euron säästöpaineen.

  • Kaupungin tulee vaikuttaa siihen, että Sote-uudistus valmistellaan asiantuntijoiden arvioiden perusteella, ei vain veroparatiisiyhtiöiden voittojen maksimoimiseksi.

 3. Kiinteistöomaisuus menettää arvonsa huonon huollon ja laaduttoman rakentamisen johdosta. Esimerkiksi Mikkolan 10-vuotiaan koulunrakennuksen 7 vesivuodon jälkeen on yhä märät villat vaihtamatta ja rakenteet avaamatta ja kuivaamatta - ja lattian alta löytyi vettä. Variston koulun katto vuoti 5 vuotta ennen korjausta. 

Huonon sisäilma vuoksi myös opettajia jää työkyvyttömäksi, sairaspoissaolot ovat yleisiä ja tulevat veronmaksajat eli lapset sairastuvat tai oppivat huonosti. Pelkät sairaspoissaolot, suorat terveyskulut ja työtehon lasku maksavat Vantaalle 4 miljoonaa euroa vuosittain. Syrjäytymisen kustannukset ovat suuremmat. Jos katto vuotaa, se kannattaisi korjata heti, ennen kuin kaikki on homeessa.

  • Kiinteistöhuolto on uudistettava. Korjaamalla heti, poistamalla kostuneet rakenteet ja varmistamalla kiinteistön kunto oirekyselyllä tai e-keräimellä Vantaa säästää turhia kustannuksia.
  • Rakentamalla kunnolla, välttämällä riskirakenteita ja vaatimalla takuukorjauksia säästöt nousevat.

 4. Investointitarpeet kaksinkertaistuvat väestönkasvun johdosta. Arvioitua nopeamman väestönkasvun vaatimat 28 päiväkotia ja kolme suurkoulua sekä tulevaisuudessa tarvittavat homekoulujen korvaamiset kasvattavat velkataakkaa.


Kuva: Invenstointitarpeet tulevat kaksinkertaistumaan nykyisestä, jolloin Talous- ja velkaohjelman sadan miljoonan investointikatto ei tule riittämään. Tämän lisäksi huonokuntoisten rakennusten korjausvelka on käynyt kohtuuttomaksi. Kuva budjetin esittelystä.

  • Uudet asukkaat tuovat myös verotuloja. Jos kaupunki ei hoida kouluja kuntoon, parhaat veronmaksajat katoavat toisiin kuntiin.

5. Tapa kilpailuttaa suunnittelu ensin arkkitehdeilla ja sitten kilpailuttaa yksilöllisen suunnitelman toteutus on erittäin kallis. Esimerkiksi pukukoppi urheilukentän laidalla maksaa näin 2 miljoonaa. Kaupungin käyttämiä rakennusyhtiötä on liian vähän jotta kilpailu laskisi hintoja.
  • Hyväksymällä pakettitalovalmistajien huoltorakennekset, puuelementtikoulut ja hirsirakennuttajat on säästetään kymmeniä miljoonia vuosittain.

6 . Leikkaukset syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa kasvattavat lähivuosien kuluja suuremmaksi. Esimerkiksi koulupudokkaiden ja nuorena syrjäytyvien määrä on liian suuri. Joka viides poika syrjäytyy, ja silti tukiopetuksessa pihistellään.

  • Esimerkiksi yhden ikäihmisen ryhmäkuntoutus maksoi 881 euroa. Ryhmän jäsenet käyttivät kuitenkin 1630 eurolla vähemmän terveydenhuollon palveluita. Ikäihmiset kannattaa pitää kunnossa ja kuntoutusta kannattaa tarjota. Se myös vähentää yksinäisyyttä ja lisää onnellisuutta.
  • Yksi peruskouluun investointu euro tuottaa 8 euroa takaisin. Tukiopetusta tulee riittää kaikille eikä opetuksessa kannata taloudellisesti pihistellä. 
  • 1 syrjäytynyt nuori maksaa miljoonan. Taloudellisesti tehokkainta syrjäytymisen ehkäisyä on lisäpanostus (Imatrakn malliin) lapsiperheiden varhaiseen tukeen sekä tarjoamalla laadukas varhaiskasvatus kaikille.

Kaupungin on muutettava ajattelutapojaan: palvelut eivät ole vain säästökohteita, vaan panostaminen kuntoutukseen yms. voi olla taloudellisesti erittäin kannattavaa. Kaupungin tulee etsiä sellaiset investoinnut palveluihin, jotka ovat hyvin kannattavia ja vähentävät voimakkaasti kuluja.

Kokonaistaloudellinen ajattelu säästäisi

Tilanne ei ole kuitenkaan niin synkkä kuin pelkät budjettiluvut näyttävät. Suotuisa työllisyyskehitys mahdollistaisi tulojen lisäyksen. Vantaalla on tällä hetkellä tuhat yksityisen sektorin työpaikkaa enemmän kuin Espoossa. Vantaan vahvuus on kasvu.

Tämän lisäksi fiksuilla ennaltaehkäisevillä panostuksilla kuntoutukseen, opetukseen ja perheiden palveluihin saataisiin tulevia sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia laskettua. 

Esimerkkejä: 

  • Lonkkamurtumat viedään suoraan leikkaavaan sairaalaan, ja leikataan vuorokauden sisällä. Kuntoutus aloitetaan jo leikakuspedillä, ja jatketaan kävelykuntoon. Puolet useampi lonkkansa murtanut parantuu ilmane ttä jää hoitolaitoksiin makaanaan, ja lähes puolet nopeammassa ajassa. Sain puhua Espoon hyvistä kokemuksista pari vuotta ennen kuin ne otettiin Vantaalla käyttöön. Espoo säästi jo useita miljoonia euroa. Sama malli on laajennettavissa moniin muihinkin vaurioihin ja tauteihin: oikea-aikainen hoitoon pääsy ja oikea hoito
  • Antamalla perheille tukea ennen kuin tilanteet kriisiytyvät kalliisiin (ja traagisiin) huostaanottoihin Imatralla on säästetty merkittävästi. Vantaalla vastaavaan panostukseen "ei ole varaa". Uusi laki kuitenkin edellyttää jonkintasoista tukea perheille, mikä on hyvä, vaikkakaan resurssit eivät ennaltaehkäisevälläkään puolella riitä.
  • Tukiopetuksesta on niistetty niin paljon että se ei riitä sitä tarvitseville. Kuitenkin joka viides poika syrjäytyy, ja yksi syräytynyt maksaa miljoonan.
  • Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ehkäisevät ongelmien kasvamista. Mutta hoidoksi tulisi saada useammin terapiaa, ei vain lääkkeitä, sillä lääkkeillä ei useimpiin masennuksiin ole todettu olleen parantavaa vaikutusta.
  • Vanhusten kotisairaanhoidon, jossa vanhuksille on aikaa hyvän hoitosuhteen luomiseksi, on todettu säästäneen paljon Hollannissa. Se vähentää kalliimpien lääkäripalveluiden tarvetta merkittävästi. Sen sijaan säästöt vanhusten kotihoidossa luovat kustannuksia lääkäripalveluihin.

Suurin helpotus tulee kuitenkin investointien eli rakentamisen paremmasta kilpailutuksesta. Esimerkiksi kahden miljoonan pukukoppi on mahdollista hankkia 300 000 euroon, jos suostutaan käyttämään pakettitalovalmistajia ja laajentamaan käytettyjä rakennusyhtiötä yli tavanomaisten.

Samoin kiinteistönhoitoa ja korjausprosesseja on parannettava pikaisesti, jotta kaupungin suurinta omaisuuserää - kiinteistöjä - ei tuhota.

Tarvitaan analyyttista päätöksentekoa

Kaikki valtuutetut eivät edes halua tietoa. Päätöksenteko pää puskassa tuottaa harvoin hyvää tulosta. SDP:n jäsenet poistuivat opetuslautakunan kokouksesta, kun rakennusmies halusi kertoa missä kouluissa on näkyviä korjaamattomia vesivahinkoja. Koulujen kunto ei kuulemma kuulu lautakunnalle, vaikka lautakunta tilaa remontit ja uudet koulut Tilakeskukselta.

Esimerkiksi pääpuolueet eivät halunneet tietoa Hevoshaan eri käyttövaihtoehtojen kustannusvertaulusta (Juha Simosen ja minun aloitte käyttövaihtoehtojen kustannusvertailun tuomisesta valtuustoon äänestettiin kumoon Kokoomuksen, SDP:n, RKP:n ja Keskustan voimin elokuussa 2016.)

Kouluverkkosuunnitelmaa laadittaessa ei koulujen terveellisyyttä haluttu selvittää esimerkiksi oirekyselyllä (aloitteeni oirekyselyn järjestämiseksi 2014). Tämä on jo tuonut ongelmia ja yllätyksiä (Mikkolan koulu, Hämeenkylän koulu jne.). Linkissä aloitteeseen saa tietää ketkä halusivat selvittää koulujen kunnon.

Ajoin Tuomelan koulua edes väistötilaksi, ja kaupunki on jo säästänyt tällä muutaman miljoonan. Koulusta ei ole varaa luopua. Päättäjien on myös oltava valmiit myöntämään virheensä - esimerkiksi koululakkautusten peruminen säästäisi noin 18 miljoonan investoinnit.

Kuntatalous ja veroprosentti

Vantaan valtiontuet ovat laskeneet samaan aikaan kun työttömyys on syönyt tuloveroja. Vantaalla puolueet sopivat Talous-  ja velkaohjelmasta velan kasvun taittamiseksi. Lähes kolmannes tuloista on liuennut 10 vuoden aikana. Kunta myös kasvaa.

Vantaalla ei ole korotettu veroja aikana jona lähes kaikki muut kunnat ovat niitä korottaneet. Vieläkin noin 40 prosentilla kunnista olisi yli 3 tuloveroprosenttiyksikön suuruinen sopeutuspaine 2019 mennessä rahoitustasapainon saavuttamiseksi. Se katetaan kunnissa velalla, verojen ja maksujen korotuksilla sekä palveluleikkauksille. Palveluleikkaukset saattavat jopa lisätä menoja, kuten Vantaalla on käynyt.

Sote-uudistuksen on ennustettu lisäävän kustannuksia, ja samalla uudistuksessa siirrettäisiin Pääkaupunkiseudun sairaanhoidosta 500 miljoonaa maakuntiin.

Paremmalla kuntoutuksella, nopeammalla hoitoon pääsyllä ja ennaltaehkäisyllä voidaan vähentää reippaastikin kuluja, mutta se vaatisi ensin suurta panostusta ja toimintatapojen muuttamista. Pelkkä organisaatiomuutos ja yksityistäminen ei riitä. 

Mikäli kotimaista kysyntää ja vientiä ei saada käyntiin, taantuma jatkuu. Taloustieteilijät niin oikealta ja kuin vasemmalta kritisoivat voimakkaasti valtioneuvoston tietokonemallinnusta taloudesta sillä, että se ei huomioi hyvin työttömyyden ja syrjäytymisen vaikutuksia. Näiden vaikutusten kanssa tietyt palveluleikkaukset sekä nipistykset kotimaisesta kysynnästä eivät kannata.

Kotimaiseen kysyntään vaikuttaa eniten pienimmän tuloluokan tulot, silllä ne menevät eniten kotimaiseen kulutukseen, eivät sukanvarteen. Siksi leikkaukset esimerkiksi pienituloisilta eläkeläisiltä, opiskelijoita tai työttömiltä syventävät taantumaa.

Linkkejä: 

* * * 

Avainsanat: Velka, velkaantumien, TVO, Talous- ja velkaohjelma, kaupungin budjetti, Vantaa, taloussuunnitelma.