Paras tapa ehkäistä syrjäytymistä on perheiden varhainen tuki sekä laadukas varhaiskasvatus.

Perheet ja lapset ovat yksilöitä ja järjestelmän tulisi joustaa lapsen tarpeiden mukaan. Esimerkiksi Ruotsissa vanhemmat voivat tehdä yhtä aikaa osaviikkoista työviikkoa.

Perheiden palvelut

Perheiden kotipalvelulla ei ole resursseja tarjota lain mukaista apua. Kysyjille annetaan ei-oota, vaikka lain mukaan ei saisi. Moni väsynyt vanhempi ei jaksa eikä osaa vaatla palvelua.

Päivystävä numero kolmena tuntina viikossa ei myöskään auta akuuteissa kriiseissä. Perheiden tukeminen olisi kuitenkin viisaampaa - kriisiytymistä ja kalliita huostaanottoja voidaan näin ehkäistä.

Puhuin monena vuonna “Imatran mallista”, jossa kustannuksiakin oli säästetty kunnollisella panostuksella perheiden tukeen. Imatran kokoiseen satsaukseen ei virkamiehen mukaan ole varaa. Vaikka se säästäisikin.

Neuvolapalveluita ei ole syytä supistaa, ja niissä olisi voitava keskittyä myös perheisiin, joissa avuntarve on suurin.

Vantaa säästää lapsista

Ensin leikattiin useaan otteeseen Vantaalaisten kotihoidontuen kuntalisää, sitten varhaiskasvatusta. Laadukas varhaiskasvatus olisi peruskoulun ohella kannattavimpia investointeja. Missään muussa taloudellinen tuottoprosentti ei ole yhtä hyvä.

Lapset ja perheet ovat yksllöitä. Lasten kotihoito voi hyvin sopia osalla lapsista, ja vanhemmilla tulee olla mahdolisuus valita myös tätä - vantaalisän on jo nyt pääkaupunkiseudn pienin, siitä ei voi enää leikata. Sen sijaan kerhoja täytyy lisätä, sillä nyt ne eivät riitä kaikille.

Laadukasta varhaiskasvatusta ei rakenneta säästöillä

Varhaiskasvatuksen laatu riippuu paljon osaavasta henkilöstöstä. Lastentarhanopettajia tulisi olla lisää. Päiväkodeissa on säästetty niin, että kaikissa varhaiskasvatusta ei päästä toteuttamaan. Säästöt ovat henkilökunnan selkänahasta ja lasten hyvinvoinnista.

Laadukas varhaiskasvatuksella parantaa kielellisiä ja kognitiivisia taitoja sekä kouluvalmiutta ja myöhempää menestystä koulupolulla. Varhaiskasvatuksella on positiivisia vaikutuksia myös lasten sosio-emotionaalisten taitojen kehitykseen.

Liian täysissä ja ammattitaidottomissa lapsiryhmissä näin ei kuitenkaan käy. Arjen sijaiskielto ei mitoituksia tunne.

Varhaiskasvatus tulisi nähdä vahvana elinvoimatekijänä, jonka laatuun kannattaa sijoittaa. Vantaalla varhaiskasvatus on enemmänkin säästökohde, eikä sijoituksen taloudellistakaan tuottavuutta nähdä.

Varhaiskasvatus on tehokkainta syrjäytymisen ehkäisyä

Varhaiskasvatuksen rajaus voimistaa syrjäytymiskehitystä ja köyhyyden periytymistä. Subjektiivisen päivähoidon rajaus on susi työllisyyden, lasten edun ja kielen oppimisen kannalta. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus.

1. Työttömien lasten erottaminen syrjäyttää

Yksittäisen lapsen kannalta yksinäisyys ja syrjäytymiskierre ovat elämän kokoisia ongelmia. Paras tapa ehkäistä syrjäytymiskierettä on perheiden varhainen tuki sekä varhaiskasvatus. Varhaiskasvatus antaa niillekin lapsille parempia eväitä ja tukea elämään joille niitä kotona ei riittävästi anneta.

2. Suomen kielen oppiminen vasta koulussa kalliimpaa

5 viikkotuntia lisää niille jotka osaavat sitä hakea, ei riitä. Koulussa kielen oppiminen on jo paljon kalliimpaa.

(Maahanmuuttajien lapset eivät kotona opi suomea. Suomi opitaan leikkimällä suomenkielisten lasten kanssa. Ne maahanmuuttajat jotka osaavat hakea, voivat hakemuksesta saada 5 tuntia viikossa lisää, jos lapsen kielen oppiminen tai perheen vaikeat olosuhteet tekevät sen, että lapsen olisi parempi olla päivähoidossa.)

3. Osapäiväinen vaikea järjestää

Kolmas on ongelma on se, että Vantaalla muutama päiväkoti tarjoaa osaviikkoista mahdollisuutta päivähoitoon. Osapäiväinen 20-25 tuntia on tarjolla klo 8-13 välillä, mikä on kyselyn mukaan hankalaa järjestettävää useammalle. Esimerkiksi vauvan rytmin sovittaminen siihen, tai työnhakuun keskittyminen vaikeutuu.

4. Työnhaku vaikeutuu

Vantaan kaltainen subjektiivinen päivähoidon rajaus ja joustamattomat osapäivähoitoajat lisäävät Vantaalaisten äitien työttömyyttä suhteessa naapurikuntiin, jossa työnhakuun saa keskittyä kokopäiväisesti.

5. Lasten pompottelu ryhmästä toiseen

Nuoret äidit ovat tyypillisesti pätkätöissä. Tästä on kipeitä tarinoita ja kokemuksia Vantaaltakin. (Lapsia pompotellaan ryhmästä toiseen, mikä ei todellakaan ole lapsen etu.)

Myös vuokratyö ja nollasopimukset, jolloin aamulla ei ole tietoa paljonko töitä saa tehdä, ovat yleistyneet. Samoin itsensä työllistäminen – mikä vaatisi paljon myyntiä ja valmistautumista ennen kuin päästään varsinaisesti tienaamaan

Nämä ovat suuria asioita sekä lapsen, syrjäytymisen ehkäisyn ja vantaalaisten työllisyyden vuoksi. Subjektiivinen päivähoidon rajaus on syytä purkaa.

Edes systeemiä parannettava

Jos Vantaalla sosiaalidemokraatit kannattavat mieluummin subjektiivisen päivähoidon rajausta, käytäntöjä on joustavoitettava, tähän liittyvää byrokratiaa on vähennettävä sekä osaviikkoista päivähoitoa on tarjottava useammassa päiväkodissa. Myös lapsen etu on otettava paremmin huomioon eikä kasata työttämien lapsia omiin ghettoihinsa, puhumattakaan pompottelusta vaihtelevan työtilanteen mukaan.

Päiväkotien sisäilmaongelmat

Päiväkodeissa on sisäilmaongelmia. Päiväkotien kuntotutkimukset löytyvät palvelimeltani, sillä kaupunki ei ole ollut halukas vielä julkaisemaan niitä. Sisäilmaongelmat tulee korjata nopeasti.

Lastensuojelun kriisi

"Vantaan lastensuojelu on niin pahasti ruuhkautunut, että arviolta 200 lasta ei ole kenenkään työntekijän vastuuulla. Lastensuojelun työntekijät ovat niin huolissaan tilanteesta, että he tekivät kantelun työpaikastaan" (Helsingin sanomat)

"Saman verran lapsia on vailla lain vaatimaa asiakassuunnitelmaa tai suunnitelma on vanhentunut. Sadalla lapsella on oma työntekijä, mutta työntekijät eivät ole ehtineet tavata heitä kasvokkain vuoteen". (Yle)

Henkilöstöstä vaihtui 2014 lähes puolet, eikä vaihtuvuutta ole vieläkään saatu suitsuttua. Työntekijät ovat liian kuormittuneita jaksaakseen.

Työn kehittämiselle ei jää aikaa, kun lain minimivaatimuksiakaan ei ehditä täyttää.

Pätevien työntekijöiden saamiseksi on tehtävä kaikki, ja käsiä tärkeään työhön voidaan lisää myös siirtämällä paperinpyörittämistä toimistohenkilöille. Vuoden alussa vapautuu 14% sosiaalityöntekijöiden vakansseista uuden kelpoisuuslain myötä.

Pelkät järjestelyt ilman rahaa eivät riitä, niitä on kokeiltu monta vuotta. Työntekijöiden mukaan tarvitaan tekijöitä . Resurssipula on liian huutava. Ehdotin budjettiin 200 000,- euroa lastensuojelun henkilöstön lisäämiseksi.

Lastensuojelun resursseista on äänestetty vuosi toisensa jälkeen. Melkein yhtä monta, kuin lastensuojeuln kriisi on jatkunut, ja siihen on “juuri parhaillaan” saatu ratkaisu.

Äänestytin lastensuojelun resursseihin +200 000,-,  mutta hävisin. (Tässä valtuutettujen äänestyskäyttäytyminen).

Kuva: Vaunumarssilla Vantaalisän leikkauksia vastaan. SDP ja Kokoomus päättivät kuitenkin leikata. Vantaalisän puolesta äänestivät Vihreät, Vasemmistoliitto, Kirstilliset ja osa Keskustaa ja Perussuomalaisia.