Kysyin väkivallasta, tukiopetuksen riittävyydestä ja erityisoppilaiden integraation ongelmista. Integraation ongelmista ei puhuttu, mutta väkivalta on lisääntynyt huolestuttavasti, eikä sen vähentämiseksi ole tehty riittävästi. Tässä vastaukset kokonaisuudessaan. 

Opetustoimessa tapahtuu valtavasti positiivisia asioita, mutta haasteetkin ovat valtavat. Tässä valtuustokysymys opetuksen järjestämisestä:

a) Tilasto väkivaltatilanteiden määrästä lienee olemassa, koska sitä seurataan. Onko väkivaltatilanteet saatu vähenemään? Jos ei, mitä aiotaan tehdä?

VASTAUS:

Uhka- ja väkivaltatilanteiden ilmoitusten määrä on ollut laskeva vuosien 2014-2016 aikana verrattuna vuoteen 2013. Vuonna 2013 ilmoituksia oli 1118 kpl. Vuonna 2016 uhka- ja väkivaltatilanneilmoitusten määrä nousi hieman edelliseen vuoteen 2015 verrattuna. Vuonna 2015 määrä oli 621 ilmoitusta ja vuonna 2016 se oli 694 ilmoitusta.

Ilmoitusten määrän laskua ( vertaillen vuotta 2013 vs. vuodet 2014-2016) voivat osaltaan selittää se, että uhka- ja väkivaltatilanteiden koulutusta on järjestetty systemaattisesti ja kouluihin on kohdistettu interventioita tarpeen mukaan. Ilmoitusten määrän osalta on myös huomioitava mm. työn laatu (opetustyö), erityiset opetusjärjestelyt (esim. autismiopetus, vaikeimmin kehitysvammaisten opetus, etappiluokat jne.), perusopetuksen  sektorin koko (perusopetus on iso sektori kokonaisuudessaan eli tämä on hyvä huomioida erityisesti silloin, jos perusopetusta verrataan muihin sektoreihin(, 22 000 oppilasta 190 päivää vuodessa = 4,2 miljoona oppilaskoulupäivää). Valtaosan tilanteista aiheuttaa pieni määrä oppilaita. Lisäksi yksi ja sama oppilas saattaa tuottaa montakymmentä ilmoitusta. Esimerkiksi oppilas voi sairauden tai kehitysvamman vuoksi toimia väkivaltaisesti tiedostamattaan ns. syyntakeettomasti.

(Perusopetuksessa on meneillään kahden vuoden mittainen hyvinvointipilotti vammaisopetusta antavien koulujen osalta. Pilotissa ovat mukana Jokiniemen, Martinlaakson, Pähkinärinteen, Rekolanmäen, Uomarinteen, Viertolan ja Koivukylän koulut. Ko. koulujen henkilökunta saa influenssarokotukset,  koulujen johtamisen resurssia tarkastellaan sekä annetaan koulutusta  avustavalle henkilökunnalle. Tarkoituksena on mm. kiinnittää huomiota avustavan henkilökunnan työskentelytapoihin ja koulutukseen. Pilotin kokonaistarkoituksena on vähentää avustavan henkilökunnan sairauspoissaoloja ja uhka- ja väkivaltatilanteita sekä lisätä henkilöstön hyvinvointia.)

Perusopetuksen tulosalueella järjestetään tarvittaessa uhka- ja väkivaltatilanteisiin ja niiden ennalta ehkäisyyn liittyvää koulutusta sekä ohjeistetaan henkilöstöä tekemään turvallisuushavaintoilmoituksia (ilmoitusten kautta saamme tarkempaa informaatiota uhka- ja väkivaltatilanteista ja voimme seurata trendiä jne.). Työhyvinvointiasiantuntija tekee Terveys- ja turvallisuuskäyntejä kouluille ja näillä käynneillä käydään läpi myös mahdollisia uhka- ja väkivaltatilanneasioita rehtorin kanssa ja työhyvinvointiasiantuntija on rehtorin tukena myös muutoin niin terveys- kuin turvallisuussubstanssinkin osalta.

b) Millaisia haasteita saattaa tulla Hämeenkylän koulun 75 oppilaan luokissa? Onko opettajien kokonaismitoitus myös sairastapauksissa sama kuin pienissä luokissa?

VASTAUS: Hämeenkylän koulu saa samoin perustein määrärahat kuin muutkin koulut ja näin oppilasta kohti oleva  henkilöstömitoitus ja sijaismäärärahat ovat samat kuin kaikilla muillakin. Määrärahat riittävät yhteen opettajaan keskimäärin noin 21 oppilasta kohden. Näin ollen suurempaa oppilasryhmää kohden on noin 3-4 opettajaa. Sairaustapauksissa sijaiskäytäntö on sama kuin kaikilla muillakin kouluilla. Vantaalla useissa alakouluissa toteutetaan samantapaista pedagogiikkaa kuin Hämeenkylässä tulevana lukuvuotena tullaan toteuttamaan ja kokemukset ovat olleet myönteisiä.

c) Mikä on pätevien sekä epäpätevien opettajien määrä koulukohtaisesti sekä erityisopettajien pätevyys koulukohtaisesti.

VASTAUS:

Vantaan perusopetuksessa työskentelee 1556 opettajaa eri tehtävissä (1/2017).

·         Muodollisesti kelpoisia opettajia on 1473 (95%)

·         Ei muodollista kelpoisuutta olevia opettajia on 83 (5%)

·         Sijaisia 174

o   joista  Muodollisesti kelpoisia opettajia on 78%

o   Ei muodollista kelpoisuutta olevia opettajia on 22%

·         Opettajista erityisopetuksessa työskentelee 277 opettajaa

o   laaja-alaisia erityisopettajia 118

- joista muodollista kelpoisuutta ei ole 1 (0,8%), lukuvuonna 2010-11 28%

o   erityisluokanopettajia 159

- joista ilman  muodollista kelpoisuutta olevia opettajia on 23 (14%), lukuvuonna 2010 -11 oli 55% 

Tällä aikataululla ei ollut mahdollista toimittaa koulukohtaista raporttia erityis- ja erityisluokanopettajien pätevyysasteista.( Ja kun kelpoisuusasteet ovat korkeat ja kehittyneet kuudessa vuodessa poikkeuksellisen hyvin, ei sille arvioida olevan tarvetakaan).

d) Onko erityisopettajia riittävästi joka koulussa? Toimenpideohjelman mukaan pitäisi olla yksi erityisopettaja jokaista alkavaa 200 oppilasta kohden.

VASTAUS: Jokainen koulu saa käyttösuunnitelmassa määrärahan yhteen laaja-alaiseen erityisopettajaan jokaista alkavaa 200 oppilasta kohden. Vantaalaisissa kouluissa on yksi erityisopettaja vähintään 200 oppilasta kohden. Lisäksi kaikille kouluille jaetaan erityisopetusresurssia, jolla koulut voivat tarpeensa mukaan palkata joko erityisluokanopettajia tai erityisopettajia tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemiseen. Näin ollen monissa kouluissa on enemmän laaja-alaisia erityisopettajia kuin yksi 200 oppilasta kohden.

e) Millaisia haasteita on ollut erityisoppilaiden integraatiossa?

VASTAUS:

 Vantaalaisissa kouluissa erityisen tuen oppilaat opiskelevat eri opetusjärjestelyin (N=1879 20.9.2016)

• kokoaikaisesti pienryhmässä 25% (Vantaalla on enemmän pienryhmäopetusta kuin keskimäärin Suomessa)
• kokonaan yleisopetukseen integroituneina 17%
• eriasteisesti yleisopetukseen integroituneina 58%

Pääasiallisesti erityisen tuen oppilaiden opetusjärjestelyt on saatu toteutettua laadukkaasti ja sujuvasti.

Samaan aikaan kun lähikouluperiaatetta on Vantaalla vahvistettu, on oppilaiden tarpeiden kirjo myös lisääntynyt. Opettajien työn päivittäisenä haasteena on eriyttää opetusta ja oppimateriaaleja eri tahtiin eteneville oppilaille heidän taitojensa ja osaamisensa mukaisesti. Tämä haaste koskee kaikkia opettajia ja vaatii yhteistyön ja yhteissuunnittelun merkittävää lisäämistä aiemman yksin tekemisen kulttuurin sijaan. Sama ilmiö näkyy myös erityisen tuen pienryhmissä, joissa samassa ryhmässä voi opiskella oppilaita hyvin erilaisilla tuen tarpeilla.

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittaminen integroituna lähikouluunsa on ollut pääosin positiivinen asia.  Oppilaat saavat työskennellä vertaisryhmän kanssa, mikä tukee heidän oppimistaan ja lisää oppimismotivaatiota. Erityisen hyvin integraatio toimii oppilaille, joiden haasteet ovat pääosin oppimiseen liittyviä. Mikäli oppilaan psykososiaaliset taidot eivät ole riittävät, yleisopetuksen luokassa integraation toteutumisessa saattaa ilmetä haasteita.

 Koulun oppilashuollolla onkin merkittävä rooli luokkien ja opettajien tukijana. Yhteisöllisessä hyvinvointiryhmässä pohditaan keinoja, joilla luokkien koulunkäynti järjestyisi mahdollisimman hyvin. Tarvittaessa oppilaalle voidaan muodostaa yksilöllinen monialainen asiantuntijaryhmä. Rehtori voi tarvittaessa konsultoida perusopetuksen aluekoordinaattoria oppimiseen tukeen liittyvissä kysymyksissä. Koulujen tueksi on myös kehitelty uusia jalkautuvia erityisen tuen malleja. Jalkautuvan Etapin työpari voi tukea oppilasta ja luokkaa 4-6 viikon jakson ajan. MOPO-opettaja taasen voi tukea kotiin jääneitä oppilaita.

f) Miksi Vantaa on saanut paljon vähemmän "haasteellisen alueen tukea" kuin Espoo? (HS:http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/412702-lahes-jokainen-koulu-espoossa-sai-haasteellisen-alueen-tukirahaa-vantaalle-vain-780

Huhtikuussa 2016 opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi haettavaksi valtion erityisavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja esi- ja perusopetuksen laadun kehittämiseen vuosille 2016-2017 yhteensä 20 185 000 euroa. Haettavaksi myönnetyn erityisavustuksen kokonaissumma oli pienempi kuin aiempina vuosina: 2015-16 26 m€, 2014-15 23m€, 2013-14 23m€. Avustuksen myöntämisperusteet olivat myös muuttuneet aiemmista vuosista. Nyt haettu erityisavustus on koulukohtainen ja sillä on haluttu ohjata tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden integroitumista yleisopetuksen ryhmiin. Avustusta saattoi hakea niille kouluille ja esiopetuksen toimintayksiköille, jotka sijaitsevat haasteellisilla toiminta-alueilla. Toiminta-aluetta kuvataan valtakunnallisilla indikaattoreilla, jotka mittaavat alueen koulutustasoa, työttömyyttä ja vieraskielisten osuutta.

Vantaan suomenkielinen perusopetus yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa jätti hakemuksen määräajassa 1 200 000:n euron avustuksesta. Tästä kaupunkien omavastuuosuus on 30%, jolloin valtiolta haettiin 840 000€. Avustusta haettiin 15:lle peruskoululle, jotka toimivat erityisen haasteellisilla toiminta-alueilla. Avustusta haettiin myös kolmen koulun alueella toimivalle neljälle esiopetuksen toimintayksikölle. Esiopetuksen osuus valtionavustuksesta on 10%.

Vantaalle myönnetty valtionavustuksen valtion maksama määrä on päätöksen mukaan 779 000 euroa. Omavastuuosuuden kanssa koulutuksellisen tasa-arvon valtionavustusta käytetään esi- ja perusopetuksen oppilaiden oppimisen tukeen n. 1,1m€ lukuvuosina 2016-2017. Vantaalla valtionavustuksella kehitetään sekä perusopetuksen että esiopetuksen samanaikaisopetuksen käytänteitä ja tehostetun ja erityisen tuen oppilaiden integroitumisen malleja. Kehitetyt käytänteet jaetaan suunnitelmallisesti kaikkien peruskoulujen ja esiopetuksen toimintayksiköiden työn tueksi.

Muista kooltaan samankaltaisista opetuksen järjestäjistä Oulun kaupunki sai 325 630€, Turun kaupunki 724 000€  ja Tampere 462 000€ . Vantaa sijoittuu em. kuntien osalta keskikastiin, kun myönnetty erityisavustus suhteutetaan oppilasmäärään. Helsingin saama valtionavustus oli 1 999 000€  ja Espoon 2 368 000€. 

Vuosina 2013-2016 Vantaa on saanut koulutuksellisen tasa-arvon erityisavustusta 8,11m€, Helsinki 10,7m€ ja Espoo 3,935m€. 

g) Riittääkö kaikille hakijoille paikka polikliiniseen opetukseen? Miten koordinoidaan mopo, jopo, paja, pudokas ja poli? Miten varmistetaan että pajassa haastavien oppilaiden kanssa on paikalla riittävästi erityisopettajia jos yhdestä tulee kiertävä? Millainen turvallisuustilanne on Pajassa?

VASTAUS:

Keväällä 2016 polikliiniselle luokille voitiin ottaa kaikki ne oppilaat, jotka täyttivät valintakriteeri (jotta tähän päästiin, niin lasten ryhmiin otettiin 2 oppilasta aiempaa enemmän ja lisättiin avustajaresurssia). Tarvittaessa lisätään polikliinisten luokkien määrää.

Mopo-, jopo-, paja- ja Etappi- toimintoihin on omat ohjausryhmät, joissa koordinoidaan toimintaa kaupunkitasoisesti, käytännön oppilasohjauksesta vastaavat kuusi aluekoordinaattoria.

Paja-yksiköissä toimii neljä työntekijää( 2 erityisopettajaa, 1 sosiaaliohjaaja ja 1 koulunkäyntiavustaja. Syksyllä 2017 siirrytään toimintamalliin, jossa  erityisluokanopettaja toimii kiinteän ryhmän kanssa ja toinen opettaja tekee jalkautuvaa työtä alueen kouluissa. Kiinteässä ryhmässä työskentelee aina vähintään kaksi työntekijää. Paja-luokkien turvallisuustilanne on toiminnan luonne huomioiden lukuvuonna 2016-17 normaali. Pääosin Paja-toiminta on sujunut hyvin, ajoittaisia turvallisuusongelmia on ollut – yksittäistapaukset on hoidettu asianmukaisesti kuntoon.

Tässäkin vastauksessa jäi kertomatta, ovatko halukkaat päässeet mukaan, ja karsivatko valintakriteerit oppilaita. Moneen kysymykseen tulee vielä palata, sillä vastaus ei ollut selkeä.

Kiitoksia upeasta työstä Sivistystoimessa pätevien eritysopettajien saamiseksi! Vielä pari vuotta sitten opettajien pätevyys vaihtelu suuresti eri kouluissa. Hyvä jos tämäkin asia on paremmalla tollalla. Säästäminen epäpätevällä henkilökunnalla koituu oppilaiden haitaksi.