Opetustoimessa tapahtuu valtavasti. Uudet hienot opetussuunnitelmat, digiloikka, tukiopetuksen ja opetustuntien vähentäminen, 75-oppilaan luokat useammalla opettajalla. Tässä valtuustokysymykseni opetuksesta, väkivallasta sekä plolikliinisestä opetuksesta. On hyvä hetki valtuutetun päivittää, missä mennään, sillä haasteet ovat kovat ja vauhti valtava.

a) Tilasto väkivaltatilanteiden määrästä lienee olemassa, koska sitä seurataan. Onko väkivaltatilanteet saatu vähenemään? Jos ei, mitä aiotaan tehdä?

b) Millaisia haasteita saattaa tulla Hämeenkylän koulun 75 oppilaan luokissa? Onko opettajien kokonaismitoitus myös sairastapauksissa sama kuin pienissä luokissa?

c) Mikä on pätevien sekä epäpätevien opettajien määrä koulukohtaisesti sekä erityisopettajien pätevyys koulukohtaisesti.

d) Onko erityisopettajia riittävästi joka koulussa? Toimenpideohjelman mukaan pitäisi olla yksi erityisopettaja jokaista alkavaa 200 oppilasta kohden.

e) Millaisia haasteita on ollut erityisoppilaiden integraatiossa?

f) Miksi Vantaa on saanut paljon vähemmän "haasteellisen alueen tukea" kuin Espoo? (HS: http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/412702-lahes-jokainen-koulu-espoossa-sai-haasteellisen-alueen-tukirahaa-vantaalle-vain-780)

g) Riittääkö kaikille hakijoille paikka polikliiniseen opetukseen? Miten koordinoidaan mopo, jopo, paja, pudokas ja poli? Miten varmistetaan että pajassa haastavien oppilaiden kanssa on paikalla riittävästi erityisopettajia jos yhdestä tulee kiertävä? Millainen turvallisuustilanne on Pajassa?

Opetustoimelta saadaan varmasti asiantunteva vastaus asianmukaisine tilastotietoineen torstain valtuustoinfossa, ja se mitä ei ehdi, myöhemmin. Uskon ammattilaisiin.

Kuva: Pulpetiton luokka Helsingistä. Kuva Eeva Lukkalan kirjoittamasta pulpettittoman luokan kokeilusta.

* * *

Avainsanat: koulu, peruskoulu, opetus, luokkakoko, erityisopetus, pedagokiikka, opetussunnitelma, pisa-testi, koulupudokas, syrjäytyminen.