7 on menettänyt työkykynsä neljässä vuodessa. Lyyrassa 33 opettajaa 44:sta saa terveyshaittaa sisäilmasta, ja Vegassa se on samaa luokkaa. Oppilailta on tullut yli sata ilmoitusta sisäilman terveyshaitoista. Väisötiloja ei silti ole tilattu, ja akateeminen tutkimusraportti julkaistaan vasta 2018.

Jos vain pahasti sairastuneet siirretään terveempiin tiloihin, muut jatkavat terveyshaitan hankkimista. Rekolanmäkeen on siirtynyt vain pieni määrä oppilaita.

Jos koulun edessä olisi vaarallinen risteys, jossa joka viides oppilas vammautuu, niin pian koulussa on paljon vammautuneita oppilaita. Hoidetaanko asia kuntoon vaihtamalla vammautuneet oppilaat terveisiin?

Mikkolan uudemmassa koulussa, Lyyrassa, on ollut 7 vesivahinkoa mutta rakenteita ei ole kuivattu eikä märkiä villoja vaihdettu. Jos joku ihmettelee miksi käyttäjät oireilevat, niin sopii tutustua asiaan: Koulusta on tehty tahallaan lasten ja opettajien kaasukammio.

Tämän lisäksi pyytämäni Kosteusmittausraportin (päivitetty 2.27.2007) mukaan erityisesti betonilattian suhteelliset kosteudet ovat liian korkeita useissa tiloissa. Rakenteissa muhiva kosteus aiheuttaa terveydelle haitallisia kemiallisia reaktiotuotteita sekä kosteusvauriomikrobien tuottamia solumyrkkyjä.

Silti vain pahiten oireilevat ovat päässeet Rekolanmäkeen ja muutama tila on suljettu ja ilmanpuhdistimia on tuotu lisää - tosin ne ovat markkinoiden halvimmat, eivätkä poista mitään hevosta pienempää. 

Taustaa

Mikkolassa on sisäimaongelmainen vanhempi Vega ja uudenpi Lyyra. Mikkolan koulun tutkimus- ja korjauskierteessä oppilaat kärsivät terveyshaitoista, eikä väistötiloja järjestetä. Koulusta on tehty hyvin paljon ilmoituksia sisäilman aiheuttamista oireista (80kpl 30.5. mennessä + sen jälkeen lähes puolet lisää). Osa opettajista on ottanut yhteyttä työsuojeluviranomaiseen ja mediaan koska sisäima-asoita ei ole saatu kuntoon.

Vasta tämän jälkeen ilmanvaihtoa parannettiin. Mikkolan koulu on 840 oppilaan Korsolainen yhtenäiskoulu, joten altistuneiden määrä on suuri. Terveyden vaarantaminen on vastuutonta venäläistä rulettia.

2014 huomattiin, että viemäriputki on vuotanut koulun alle. Kiinteä aines oli loka-autolla kiskottu pois. Virtsa on muhinyt ammoniakkipäästöjä ja rapauttanut rakenteita. 

2014 palkattiin Sisäilmainsinöörit selvittämään hajuhaittaa Vegassa, ja he saivat selville, että akvaariokaapin alla oli likaa joka haisi. Onkohan siivouksesta säästetty jo liikaa? (Vihreät esittivät tänäkin vuonna Vantin tehostamistavoitteen laskemista, mutta eivät saaneet tukea kahdelta suurelta puolueelta).

Kuva: 2014 havaittu irronnut viemäriputki oli valuttanut jäteveden koulun alle ryömintätilaan. Viemärijäte on poistettu.

Tiedotuksessa puutteita

Aiemmista mikrobihavainnoista ei ole tiedotettu henkilökunnalle tai vanhemmille. Nyt Tilakeskus on tiedottanut paremmin. Sain kosteusmittausraportin pyytämällä, mutta toksisuusmittauksia en saanut. Toksisuudesta on kerrottu vain suullisesti. Jos kaupunki ei ole pyytänyt tutkijoilta mittausraporttia, niin ovatko virkamiehet vastuussa toksisista tiloista?

Suuri ongelma on, että sisäilma-asioista ei puhuta avoimesti, vaan koulun johto edellyttää että ongelmista ei puhuta. Tämä ei kuitenkaan poista sisäilmaongelmaan, vaan aiheuttaa sen, että oppilaat eivät tiedä varoa terveyttään. Myös työterveyshuolto Attendon sisäilmaosaaminen on, no, ollut vaihtelevan tasoista.

Onnettomat korjaukset

Mikkolan koulun Lyyra- ja Vega-rakennuksissa on tehty kesällä 2016 sisäilmaolosuhteiden parantamiseen tähtääviä rakenteiden teknisiä tiivistystöitä.

1. Tiivistyskorjaukset tutkitusti eivät yleensä toimi sisäilmaongelmissa.
2. Samanlainen tutkimus-mukakorjaus-tutkimus -kierre oli Hämeenkylässäkin vuosikausia. 
3. Tutkimuspaikkojen tulisi olla niitä, joissa terveyshaitat ovat runsaita. Tämän lisäksi vanhat kosteusvauriokohteet ja riskrakenteet tulee tutkia.
4. Parikin vuotta altistusta saattaa aiheuttaa pysyviä vammoja lapsen terveydentilaan, joten vikuttelu väistötilojen hankkimisessa on hyvin vastuutonta.

Kun virkamiehet ihmettelevät että sisäilma-asiat on hankalia, eikä kouluja useinkaan saada kuntoon korjauksista huolimatta, niin ehkäpä tapoja korjata pitäisi vaihtaa.

Hyvään tutkimukseen kuuluu oirekysely

Vaikka oireksyely on kaikkien oppaiden mukaan osa rakennuksen sisäilmaongelman selvittämistä, tämä on jätetty tekemättä myös Mikkolan koulussa. Teknisiin tutkimuksiin sen sijaan mätetään rajaa toistuvista korjauksista puhumattakaan.

Sweco Asiantuntijapalvelut Oy:n tekemien tutkimusten mukaan rakennusten ala- ja välipohjarakenteet olivat kuivia. Rakenneliittymissä todettiin paikoin ilmavuotoja, joiden kautta epäpuhtaudet voivat päästä sisäilmaan. Swecon tutkimusten mukaan sisäilman laatu oli molemmissa rakennuksissa sisäilman mikrobien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) ja pinnoille laskeutuvien mineraalivillakuitujen osalta normaali.

Tutkimuksiin on syytä suhtautua suurella varauksella, sillä näihin ei kuulu oirekyselyä, jolla oltaisiin voitu kohdentaa tekniset tutkimukset oikeisiin kohteisin. Lyyrassa oli vain yksi mittauspiste, eikä kosteusvahinkokohteita tutkitut.

Myöskään koulun terveellisyyttä käyttäjille ei teknisin tutkimuksin ole mahdollista selvittää. 

• Tutkimusraportit sekä yhteenveto kaikista kuntotutkimuksista (Vanhepainyhdistyksen Sisäilmatoimkunta/P. Andersin). http://kuntotiedot.sirpakauppinen.fi/Mikkolan+koulu

Toimenpiteet 2015

• Rakenteiden tiivistykset vuotoilmavirtausten estämiseksi suunnitelmien mukaisesti kesä 2016
• Ilmanvaihtokoneiden sisäosien puhdistus ja viemäreiden kaasutiiveyden tarkastus Lyyra-rakennuksessa syksy 2016
• Korjaustöiden valmistumisen jälkeen ilmanvaihdon säätöjen tarkistus/tasapainotus syksy 2016
• Lisätyönä syksyllä 2016 toteutetaan, syksyllä 2016 ilmenneen oireilun johdosta, luokkahuoneiden 2024 - 2025 tiivistyskorjaukset sekä huoneiden kohdekatselmuksessa 20.9.2016 havaitut mahdolliset sisäilman laatuun vaikuttavien haitallisten kohtien korjaukset suunnittelijan antamien ohjeistusten mukaisesti.

Kuva: Mikkolan koulun Lyyra-rakennus. Korjaukset eivät ole toimineet. IV-laitteet ovat osin olleet rikki ja nuohoamatta pitkään. Ilmanvaihdon lisääminen on hitusen lievittänyt oireita, vaikkakaan ei todennäköisesti ole poistanut terveyshaitan syytä. Kosteusvahinkoja ei ole kuivatettu tai kostuneita villoja vaihdettu. Jouluna pois mennyt ilmanvaihto aiheutti terveusvaurioita.

Tiivistyskorjaukset

Wilma-viestin mukaan rakenneliittymissä saattaa olla ilmavuotokohtia, mikä on yleistä lähes kaikissa rakennuksissa. Jos rakennus on liian alipaineinen säästeliään ilmanvaihdon vuoksi, se aiheuttaa korvausilman kulkeutumista rakenteiden ilmavuotokohtien kautta sisälle rakennukseen. Tämän vuotoilman mukana sisäilmaan saattaa siirtyä rakenteisiin vuosien varrella kerääntyneitä epäpuhtauksia, kuten kuituja, pölyä, mikrobeja tai nokea, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Mittaushetkellä määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että ne eivät aina näy poikkeamina tämän hetkisillä mittaus- ja tutkimusmenetelmillä. 

Virkamiesten kokemusten mukaan tiivistyskorjauksilla on kohteissa saavutettu merkittävää parannusta oireilijoiden tilanteeseen. Tämä on yllättävää, sillä sekä Aaltoyliopiston että Metropolian tutkimuksessa tiivistyskorjaukset ovat todettu toimimattomiksi useimmissa sisäilmaongelmissa.

On tyyppillistä, että mitattaessa vain tiettyjen mikrobien määriä ei voida taata etteikö kosteusvauriomikroien tuottamien toksiinien ja erilaisten mikroine yhteisvaikkutukset olisi sietämättömällä tasolla eli sisäilma terveydelle voimakkaasti haitallista. Vaikka yksittäisten mikribien raja-arvot eivät ylity, tila voi silti olla toksinen.  

Laadunvarmistustoimena tiivistystyön jälkeen kaikki rakenteet testattiin merkkiainekokeilla, joilla varmistettiin, että tiivistystyö on onnistunut suunnitellusti. Molempien koulurakennusten tiivistystyöt todettiin merkkiaineilla onnistuneiksi.

Tiivistystyön toteutuksen jälkeen tiivistetyt rakennekohdat viimeisteltiin pääsääntöisesti listoituksilla, siten että varsinaiset ”työjäljet” jäävät niiden peittoon. Vegassa käsiteltiin myös osa tiilimuuratuista ulkoseinistä ilmatiiviiksi siveltävillä tiivistysmateriaaleilla.

Tiivistystyön jälkeen kaikki luokkahuoneet puhdistettiin tilakeskuksen laatiman loppusiivousohjeistuksen mukaisesti. Luokkahuoneen kaikilta pinnoilta, mukaan lukien kalusteet sekä pulpetit on poistettu irtonainen pöly nihkeällä pyyhinnällä sekä imuroimalla. Lattioiden osalta huoltoliike toteutti perussiivoukset koneellisesti.

Kesän 2016 aikana tehdyt työt sekä Vega- että Lyyra-rakennuksessa ovat keskittyneet lähes yksinomaan rakennetiivistyksiin potentiaalisissa ilman vuotokohdissa.

Tämä tarkoittaa, että kosteus on jätetty rakenteisiin tuottamaan haittatekijöitä.

Ja käytännössä oireet eivät poistuneet.

Vantaalla ei seurata oireita

Oireilmoituksia ei ole vieläkään koottu muista kouluista. Voi olla, että virkamiehen kertoma "tukkimiehenkirjanpito" ei ole riittävän systemaattista. Vastauksessa valtuustoaloitteeseeni oirekyselyn järjestämisestä oireilmoitusmenettelyn kerrottiin olevan tilastollisesti pätevää ja THL:n ja Kuntaliiton suosittamaa oirekyselyitä parempi. Vihreät ja perussuomalaiset ajoivat budjettiin mahdollisuuden oirekyselyiden käyttämiseen. 

Esimerkiksi Kartanonkosken koulusta on jätetty huomioimatta ne luokat, joissa oireilua on ollut niin paljon että vanhemmat ovat keränneet yhteen yksityiskohtaiset oireilmoitukset ja antaneet eteenpäin. Nämä eivät olleet "protokollan" mukaisesti annettuja.

Itse kokoustin Kartanonkosken koululla kerran, ja yskin lähes tauotta. Myös koko kokous poppoo oli seuraavana päivänä kipeä. Eräskin mies, joka ei ole koskaan saanut mitään sisäilmaoireita, kertoi että silmiä kirveli koululla ja päätä särki seuraavana päivänä. Miten lapset voivat olla siinä luokassa?

• Tässä valtuustoaloite oirekyselyn järjestämiseksi (perässä virkamiesten vastaus kaupunginhallituskäsittelyssä): http://www.sirpakauppinen.fi/node/894

Myös luokassa kiertävällä tabletilla tehtyä pikaoirekyselyä on ilmeisesti testattu yhteistyössä Genanon kanssa, mutta vastauksista en ole kuullut mitään. Tiina Tuomela (lasten allerkologi, KD varavaltuutettu) epäili, että tilastollisesti pätevä oirekysely todistaisi sisäilmaongelman akuutiksi.

• Valtuustokysymysten vastaukset Ilmanpuhdistimien määrästä (Ilmanpuhdistimia oli suurimmassa osassa kouluja) ja koulukohtaiset sisäilmatyöryhmät löytyvät myös tästä blogista, ja siellä myös selitetty auki oireilmoitusten ongelmat: http://www.sirpakauppinen.fi/node/1008 lopussa.
• Täältä löytyvät Vantaan koulujen ja päiväkotien kuntotutkimukset ja -raportit. Aloitteeni kuntotietojen julkaisemisesta netissä ei mennyt läpi koska se on liian haastavaa teknisesti, joten loin mieheni kanssa nettisivut (ja maksan sivutilavuokraa 120e/vuosi): http://sirpakauppinen.fi:3000/
• Tässä vantaaalaisen oireilmoitusmenettelyn ongelmista: http://www.sirpakauppinen.fi/node/898
• Case Hameenkylän koulu: Mitä tarkoittaa teknisesti kunnossa: http://www.sirpakauppinen.fi/node/963

Kuva: Mikkolan koulun ensimmäisen kerroksen näytteenottopisteet. Tutkimukset on tärkeää suunnata pahimpiin paikkoihin sekä riskirakenteisiin. Esimerkiksi vanhat kosteusvahinkojen paikat on syytä tutkia tarkkaan.

Uusi laajempi tutkimus

Uusi laajempi tutkimus on yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Tutkimuskierteen jatkuessa opettajien ja oppilaiden altistus ja terveyshaitat jatkuu. Väistötilojen arve tulisi selvittää välittömästi.

Tiedote:

“Aalto-yliopiston Rakennustekniikan laitoksen sisäympäristötekniikan tutkimusryhmä selvittää tutkimushankkeessaan (EURA-hanke) uusien tai peruskorjattujen koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmia, erityisesti pintamateriaalien ja ilmanvaihdon vaikutusta sisäilman laatuun.

Tutkimushanke jatkuu vuoden 2018 alkuun. Hankkeen rahoittajia ovat Työsuojelurahasto, Aalto-yliopisto, Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Helsingin kaupunki. Yhteistyökumppaneina ovat lisäksi muun muassa Vantaan kaupunki ja Työterveyslaitos. Vantaan ja Helsingin Tilakeskukset tarjoavat tutkimuskohteiksi koulu- ja päiväkotirakennuksia.

Tutkimuskohteiksi Vantaalta on valittu seuraavat koulut: - Simonkylän koulu - Mikkolan koulu, Lyyra-rakennus - Kartanonkosken koulu

Simonkylän koulu on mukana erityisenä ilmanvaihdon tutkimuskohteena. Suunnitelmien mukaan rajatussa osassa rakennusta tehdään toukokuun aikana sisäilman laadun ja ilmanvaihdon mittauksia sekä selvitetään opetushenkilökunnan kokemaa sisäilman laatua ja mahdollista oireilua Työterveyslaitoksen Örebro (MM-40) –kyselyllä. Rajauksen perusteena käytetään sisäilmaongelmien esiintyvyyttä ja rakennuksen osan soveltuvuutta ilmanvaihdon korjauksiin. Kesällä ilmanvaihtoa korjataan ja muutetaan lievästi ylipaineiseksi. Rakenteiden kosteuskäyttäytymistä seurataan ylipaineistuksen aikana. Sisäilman laatuun liittyvät seurantamittaukset ja -kyselyt toteutetaan uudelleen seuraavana lukuvuotena.Mikkolan ja Kartanonkosken kouluissa tehdään sisäilmatutkimuksia ja opettajien oirekyselyt syksyn 2016 aikana.

Tutkimuksista tiedotetaan niiden lähestyessä tarkemmin.Tutkimuksen tavoitteena on löytää tekijöitä, joita havainnoimalla koulujen ja päiväkotien yleisiä sisäilmaongelmia voitaisiin tehokkaammin ennaltaehkäistä, tunnistaa ja ratkaista. Tavoitteena on myös saada mahdollisimman kattava kuva kunkin tutkimukseen osallistuvan koulun koetusta ja mitatusta sisäilman laadusta. Kiitämme jo etukäteen koulujen henkilökuntaa ja oppilaita kärsivällisyydestä mittausten aikana sekä henkilökuntaa vastaamisesta tuleviin kyselyihin mahdollisimman tarkasti.

Kyselyt ovat erittäin tärkeä työkalu sisäilman laatuun liittyvien ongelmien tunnistamiseksi ja ongelmatilojen paikantamiseksi. Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista ja luottamuksellista. Tuloksista tiedotetaan henkilökunnalle ja oppilaiden vanhemmille tutkimuksen valmistuttua kunkin koulun osalta, ja koko tutkimushankkeen osalta vuoden 2018 alussa.”

Oireilmoituksia pyydetty Wilma-viestillä

“Vanhempia pyydetään ilmoittamaan kouluterveydenhoitajalle lapsen sellaisista oireista, joiden epäillään liittyvän koulun sisäilmaan. Tällaisia oireita voivat olla esimerkiksi erilaiset hengitystieoireet tai silmä- ja iho-oireet. Oireilevat oppilaat ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon.“

Ongelmana tässä Wilma-viestissä on se, että harva vanhempi tietää kattavaa luetteloa sisäilmaoireista. Yleisimmät epäterveellisen sisäilman aiheuttamat oireet:

• Silmä-, nuha- ja astmaoireet
• Infektiokierre
• Ihottumat
• Väsymys, päänsärky, pahoinvointi ja lämpöily

Sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleilu voi aiheuttaa myös autoimmuunisairauksia kuten keliakia, diabetes, ms-tauti ja reuma tai monikemikaaliherkkyyden. Jokainen sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa oleileva ei näihin automaattisesti sairastu, suurin osa ei milloinkaan. Kaikki kuitenkin altistuvat ja mikä tahansa yllä mainituista oireista tai sairauksista saattaa puhjeta myöhemmässä vaiheessa elämää.

Avoimuus sisäilma-asioista

Koulun henkilökuntaa on painostettu olemaan hiljaa sisäilmaongelmista. Tämä on erittäin vaikavaa, vaikka näin kokisi vain osa henkilöstöstä. Sisäilma-asioista tulee keskustella avoimesti niin opettajien, kaupungin Tilakeskuksen, median, oppilaiden kuin vanhempien kanssa. Tietoisuus sisäilman riskeistä on tärkeää. 

Kunnolla korjaaminen kannattaa

Huono sisäilma heikentää myös oppimistuloksia ja esimeriksi kyky ratkaista matematiikan tehtäviä (https://www.thl.fi/fi/-/koulujen-huono-sisailma-heikentaa-oppimistuloksia-ja-lisaa-poissaoloja.)

Eduskunnan tarkastusvaliiokunnan raportin mukaan (2012) sisäilmaongelman korjaaminen kannattaa aina: investoinin takaisinmaksuaika on vain yhdestä kolmeen vuoteen. Terveydenhuollolle kaatuvat sisäilmaongelmien kustannukset painavat Vantaankin taloutta.

Arvovalinnat

Minuakin on kehoitettu olemaan hiljaa Mikkolan koulun sisäilmaongelmasta. Lopupeleissä on kyse arvoista. Osa poliittisesta johdosta ja virkamiehistä ei priorisoi lasten terveyttä.

Nyt tärkeää olisi tilata väistötilat, sillä niiden hankkiminen kestää pahimmillaan kuukausia. Terveysriski on selvä

1. opettajien terveyshaitan perusteella
2. oppilaiden oireilmoitusten perusteella
3. toksisuuden ja kosteusmittausten perusteella.

Asian pitkittäminen vain lisää oppialiden ja opettajien terveyshaittaa.

* * *

Ps. Jos väistötiloja ei haluta, niin Ranualla rakennettiin kokonainen koulu kesässä päätöksestä käyttökuntoon. Tällaisen saisi puoleen hintaan Vantaan normikoulujen hinnalla. Se on ruma elementtikoulu. Mutta elementit ovat tehty kuivissa oloissa: http://www.elementit.fi/sivut/ranualle-uusi-koulu-kesalomalla/.

Hirsikoulu olisi viihtyisämpi - sekin olisi vähän Vantaan normikoulua halvempi ja kohtuullisen nopea rakentaa. Terveitä kouluja on pakko rakentaa suunniteltua ripeämmin. Vantaalla on liian monta koulua aiheuttamassa liian suurta terveyshaittaa.

* * *

Pitkitin blogin julkaisua puoli vuotta, ja päivitin nyt kevyesti julkaisessa. Asiat eivät ole menneet eteenpäin, väistötiloja ei ole hankittu vaikka kaupunginhallitus on pyytänyt selvityksiä. Selvitykset eivät terveysriskiä poista. 

* * *

Avainsanat: Mikkolan koulu, Sisäilmaongelma, korjauskierre, Lyyra, Vega, Peltolan koulu